Korintin kanava | Kaikki mitä sinun tulee tietää

by Anna

Korintin kanavan rakennustyöt aloitettiin 600 eaa. ja urakka saatiin valmiiksi jo 1893 jaa.

Korintin kanava on kuusi kilometriä pitkä kanava Kreikassa, joka kulkee Kreikan mantereen ja Peloponnesoksen nimemimaan yhdistävän Korintin kannaksen poikki. Kanava mahdollistaa laivojen kulun Välimereen (Egeanmeri) kuuluvan Saroninlahden ja Joonianmerestä erkanevan Korintinlahden välillä. Alla olevista kartoista näet, missä Korintin kanava sijaitsee.

Korintin kanava

Korintin kanava

Korintin kanava

Korintin kanava

Korintin kanava

Puolituntia riittää vierailuun

Jos ajat Ateenasta tulevaa moottoritietä kohti Peloponnesoksen niemimaata, ajat kanavan päältä. Pysähdys ei vie puoltatuntia pidempään, joten paikka kannattaa käydä kurkistamassa. Vastaavia avokanavia, eli suluttomia kanavia ei ole tässä mittakaavassa maailmassa kuin muutamia; Suez Egyptissä, Keisarinkanava Kiinassa, Canal Grande Venetsiassa ja mahdollinen tuleva Istanbulin kanava.

Itse kanavan lisäksi paikan päällä ei ole mitään nähtävää. Toisella puolella kävelysiltaa on muutama tympeä kioski ja parkkipaikka. Toisella puolella infotaulu, jossa luetellaan arkkitehtien nimet, muutama kioski lisää ja pienempi parkkipaikka.

Kanavan yli kulkee silloilla moottoritie ja rautatie. Näiden lisäksi kanavan yli kulkee kolme muuta siltaa autoliikenteelle, vanha rautatiesilta sekä yksi jalankulkusilta. Suurin osa turisteista vierailee laillamme liki keskellä kanavaa, jossa autosillan vieressä kulkevat metalliset kapeat kävelysillat.

Auto parkkiin, toista siltaa vastarannalle, rekkojen välistä tien yli ja toista puolta takaisin. Aikaa menee maksimissaan 15 min tähän. Johtuen todella vilkkaasta rekkaliikenteestä, ei paikka sovi mihinkään fiilistelyyn. Käsitykseni mukaan rekat ajavat tätä kautta välttääkseen moottoritiemaksuja. Kapeilla kävelysilloilla on taas ajoittain niin kovaa tunkua, ettei sinnekään jaksa jäädä loputtomasti kuvia ottamaan. Ympäristö on roskainen ja harvinaisen luoltaantyöntävä. Varsinainen alennustila näin upealle rakennelmalle.

Korintin kanava

Korintin kanava

Korintin kanava

Kanavan itäisen ja läntisen suun yli johtavat mekaaniset sillat, jotka eivät tavallisten laskusiltojen tavoin tee tilaa laivoille nousemalla ylös vaan laskeutumalla kanavan pohjaan. (Kuvat Wikimedia Commons)

Korintti oli aikanaan metropoli, jossa idän ja lännen paheet kohtasivat

Korintti oli antiikkisessa maailmassa erittäin vauras kaupunki. Hyvästä toimeentulostaan se sai kiittää sitä kapeaa maakaistaletta, joka erotti Joonianmeren Aigeianmerestä.

Korintilla oli kaksi satamaa (Kenkrea ja Lekhaion), yksi kapean kannaksen kummallakin puolella. Kaupunkia sanottiinkin ”kahden sataman valtiaaksi”. Strategisen sijaintinsa vuoksi Korintin oli helppo hallita sekä maitse käytävää kauppaa, että idän ja lännen välistä meritse tapahtuvaa kaupankäyntiä.

Idästä, eli Vähästä-Aasiasta, Syyriasta, Foinikiasta ja Egyptistä saapuvat laivat ja lännestä, eli Italiasta ja Espanjasta saapuvat alukset kohtasivat Korinttin kannaksen kohdalla rannan, johon matka tyssäsi. Peloponnesoksen niemimaan ympäri olisi toki voinut purjehtia, mutta Peloponnesoksen kiertäminen eteläreittiä on 700 km matka ja eteläisin kärki oli usein kohtalokkaan myrskyisä. 

Satamissa laivojen asti purettiin ja kuljetettiin sitten maitse muutaman kilometrin päähän kannaksen toiselle puolelle. Siellä lasti siirrettiin toiseen alukseen, ja matka jatkui. Kuljetusta varten oli rakennettu oma tie, Diolgos. Väylä oli päällystetty kivilaatoilla, ja sen syvissä uurteissa oli rasvatut puukiskot. Tavarat pantiin pyörillä kulkeviin rattaisiin, joita orjat vetivät eteenpäin. Pienemmät alukset vedettiin toisinaan kannaksen poikki lasteineen päivineen.

Kauppiaat maksoivat kalliita satamamaksuja, tulleja ja veroja Korintille. Lisäksi matkalaisten piti viettää maissa useita päiviä, joten lisää rahaa jäi kaupunkiin palveluiden muodossa. Kuten satamakaupungit edelleen, myös Korintti oli valmis täyttämään matkalaisten kaikki toiveet ja tarpeet. Kaupunki oli kuhiseva metropoli, jossa kohtasivat ja sekoittuivat idän ja lännen kaikki paheet. Ajanlaskumme alussa Korintissa asui noin 400 000 ihmistä ja sen sanottiin olevan Kreikan moraalittomin ja irstain kaupunki. Ilmaus ”elää korinttilaisittain” tarkoitti samaa kuin viettää paheellista ja moraalitonta elämää.

Korintin kanava on vanha idea, jota vastustettiin aina

600-luvulla eaa. Korintin yksinvaltias Periandros sai idean kanavan rakentamisesta. Hän järkeili, että jos laivaliikenne Korintin kanavan ansiosta lisääntyisi, myös hänen erilaisia veroina ja tulleina kokoamansa tulot lisääntyisivät. Hanke kuitenkin jäi toteuttamatta, sillä mahtava Delfoin Pythia-oraakkeli neuvoi: ”Älä rakenna kannakselle tornia äläkä kaiva sen poikki uomaa.” Oraakkelilla (tai hänen papeillaan) oli vahva motiivi tähän opastukseen. Jos laivat eivät pysähtyisikään Korintissa, vaan kulkisivat turvallisesti kanavaa myöden Korintin ohi, niin tuskin miehistö erityisesti uhrilahjoja temppeleihin kantaisi ja uhraisi ropojaan oraakkelille.

Vuonna 307 eaa. Demetrios Poliorketes innostui Korintin kanavasta uudestaan. Silloin hyvän idea pilasivat egyptiläiset insinöörit, joiden mukaan Korintinlahden ja Saroninlahden vesi oli eri tasolla. Jos siis kannaksen poikki kaivettaisiin uoma, niin Korintinlahden vedet syöksyisivät Saroninlahteen ja kaikki ympäröivän alueen ja läheiset saaret jäisivät vesimassojen alle. Seuraisi liki maailmanloppu, koska maapallokin menisi epätasapainoon ja voisi keikahtaa.

Myös muinaiset roomalaiset touhusivat Korintin kanavan kanssa. Julius Caesar ja myöhemmin Caligula suunnittelivat kanavaa ja näiden suunnitelmien perusteella hullu keisari Nero tarttui työhön vuonna 67. Neron kerrotaan aloittaneen rakennustyöt lyömällä ensimmäisen iskun kultaisella hakullaan ja kantamalla ensimmäisen korillisen maata selässään, jonka jälkeen 6 000 orjaa jatkoi työtä. Kanavaa ehdittiin kaivaa lännestä 2 kilometrin ja idästä 1,5 kilometrin verran noin 40 metrin leveydeltä. Lisäksi myös reitin keskiosiin tehtiin useita kaivantoja, joista suurin oli 100 metriä pitkä ja 30 metriä syvä. Maata siirrettiin tuolloin noin 500 000 kuutiota. Projekti päättyi, kun Nero kolmen kuukauden kuluttua joutui Rooman eliitin epäsuosioon, pakeni pääkaupungista ja ei uskaltanut tehdä itsemurhaa, mikä oli tuolloin suuri häpeä. Keisarin oli lopulta pakko pyytää palvelijaa auttamaan kaulavaltimonsa auki viiltämisessä.

Vuosisatojen saatossa myös Herodes Atticus, bysanttilaiset ja venetsialaiset kaivoivat kanavaa innolla, mutta urakka hiipui aina erilaisiin epäonnistumisiin. Tuli harmillisesti kapinaa, työvoimanpuutetta tai alue yksinkertaisesti siirtyi seuraavalle omistajalle. 

Korintin kanava

Korintin kanava

Korintin kanava

Vasta nykyisen Kreikan hallitus onnistui

Kanavan rakentaminen tuli uudelleen suunnittelupöydälle vuonna 1821 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen. Kreikan ensimmäinen presidentti, Ioannis Kapodistrias antoi kanavan rakentamisen tehtäväksi ranskalaiselle insinöörille, mutta tämä(kin) hanke päättyi konkurssiin

Lopulta Kreikan hallitus sääti vuonna 1869 lain ”Korintin kannaksen puhkaisemisesta”. Kanavaa suunniteltiin ensin kymmenen vuotta ja rakennettiin toinen kymmenen vuotta. Tuona aikana kaivuutyömaalla työskenteli 2500 miestä koneineen. Maata ja kiveä poistettiin 930 000 kuutiota. Kanava valmistui lopulta kreikkalaisen rakennusyhtiön rakentamana ja avajaisseremoniat pidettiin 7. elokuuta 1893. Pituutta kanavalla on kuusi kilometriä ja seinämien korkeus noin 76 metriä merenpinnasta. Kanavan leveys on merenpinnan tasolla 25 metriä ja pohjassa 21 metriä.

Jos se yhtään roomalaisia lohduttaa, niin kanava rakennettiin kolmesta ehdolla olleesta kohdasta samaan linjaan, jonka Neron insinöörit olivat jo aikoinaan valinneet. 

Kanavassa on tapahtunut sen historian aikana useita maanvyörymiä, minkä vuoksi se on ollut useita vuosia suljettuna. Vakavin sattui vuonna 1923, minkä jälkeen kanava oli kiinni kaksi vuotta. Toisen maailmansodan aikaan vuonna 1944 perääntyvät saksalaiset tukkivat kanavan räjäytyksillä sekä upottamalla kanavaan mm. junanvaunuja. Tuolloin kanavan raivaaminen kesti viisi vuotta.

Nykyisin kanavaa myöten kulkee vuosittain noin 10 000 laivaa ja huvialusta. Kanavan käyttö on edelleen kannattavaa, koska se säästää polttoainetta ja aikaa. Tosin mitään halpaa lystiä se ei ole. Käsitin, että kanava olisi per maili laskettuna maailman kallein käyttää. Kanavan käyttömaksu on noin 150 euroa.

Korintin kanava on hyvä paikka hurjapäille

Australialainen Freestyle motocross-ajaja Robbie Maddison hyppäsi moottoripyörällään Korintin kanavan yli huhtikuussa 2010. Maddison kiihdytti moottoripyöränsä ennen hyppyä yli 120 kilometrin tuntinopeuteen ja kävi hypyn aikana yli 90 metrin korkeudessa kanavan yläpuolella

Legendaarinen Red Bull Air Race lentäjä-ässä Peter Besenyei suoritti lennon läpi Korintin kanavan vuonna 2014.

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

14 comments

Peloponnesos Korintti Epidauros Mykene - Meriharakka.net 24 syyskuun, 2019 - 11:31 am

[…] Korintin kanava | Kaikki mitä sinun tulee tietää […]

Reply
Tero 8 heinäkuun, 2019 - 6:44 pm

Benji-hyppykin onnistuu tuosta samalta sillalta ke-su hintaan 80e. Harmi kun oli maanantai..

Reply
Anna 11 heinäkuun, 2019 - 7:56 am

Olis ollut siistiä nähdä jonkun hyppäävän! Itse en kyllä menisi kuin asella uhaten.

Reply
Pirkko / Meriharakka 29 kesäkuun, 2019 - 5:55 pm

Todella mielenkiintoinen ”kaikki Korintin kanavasta” -juttu – etenkin sellaiselle, joka siitä lähtien kun naapurin rouva jollain risteilyllä kehui tuosta menneensä on vähän suunnitellut tuonkin jossain vaiheessa näkevänsä. Syyskuussa olisi nyt tarkoitus tuonnekin päätyä, tavalla tai toisella (eri retkellä tai autolla) – katsotaan mikä on sitten lopputulos! Ja mitkä ovat omat fiilikset tuosta, että oliko edes retken arvoinen 🙂

Reply
Anna 29 kesäkuun, 2019 - 6:32 pm

Joo. Siis olihan tuo mielenkiintoinen paikka käydä. Olen siellä käynyt joskus 15 vuotta sitten, mutta hauska oli katsoa, onko mikään muuttunut. No ei ollut. Samat kioskit 😀

Sinällään tuosta ei tullut mitään lisälenkkiä, koska Peloponnesokselle ei pääse kuin ajamalla Korintin kanavan yli. Eli kannattaa pysähtyä.

Mitä tulee valmiisiin retkiin tai vuokra-autoon, niin ehdottomasti auto. Laskin juuri kulut. Viikko (lennot, auto, polttoaine, hotellit, ruuat) kustansi kahdelta 1500 euroa. Ensin olin, että olenko unohtanut jotakin, mutta ei. Halpaa kuin saippua, vaikka törsättiinkin pariin makeeseen hotellin. Ruokailuihin uppoaa joskus paljonkin rahaa, mutta ei tosiaankaan tuolla.

Reply
Tiina Johanna / Kookospalmun alla 29 kesäkuun, 2019 - 4:15 pm

Mielenkiintoinen paikka ja historia todella kiinnostavaa. Onhan nuo maisemat sillalta alaspäin katsottuna todella kauniit, joten siinä mielellä todella näkemisen arvoinen paikka. Toki harmillista, että muutoin paikka ei ole ympäriltä niin viihdyttävä. Ehkä sitten juurikin tuollaisena pikkustoppina juuri sopiva kohde! 🙂 Kirkkaan turkoosia merivettä jaksaa ihastella aina kyllä! Hurjia nuo extremevideot, ei olisi minun korkeanpaikankammoni kanssa mitään asiaa hyppelehtiä moottoripyörillä mihinkään 😀

Reply
Iina / Iina travels 28 kesäkuun, 2019 - 8:21 am

Tämäpä oli mielenkiintoista! En ole ikinä tajunnutkaan, että Euroopassakin on tämänlainen kanava. Suez on aina ollut otsikoissa siihen liittyvien ristiriitojen takia, joten tämä on jäänyt itseltäni ainakin täysin huomaamatta.

Reply
Loutraki - Yllättävän mukava - TÄMÄ MATKA 27 kesäkuun, 2019 - 8:48 am

[…] sijaitsee Korintin kanavan vieressä, joten merenrantakaupungin ja kuuluisan kanavan saa helposti yhdistettyä samalle […]

Reply
Sari / matkalla lähelle tai kauas 23 kesäkuun, 2019 - 10:19 pm

Kylläpä on mielenkiintoinen paikka. Melkoinen rakennelma ja monta työmiestä ja työtunteja vaatinut homma. Kiva stoori rakennuksen takana noine kaikkine uskomuksineen. Harmi vaan, ettei ole oikein turisteja varten osattu hyödyntää.

Reply
Anna 25 kesäkuun, 2019 - 11:28 am

Kiitos Sari

Ei siihen paljoa aikaa tai rahaa kuluisi, jos siivoaisivat paikat kuntoon ja istuttaisivat muutama kukkapuskan. Toinen asia on rekkaliikenne. Käsittääkseni siinä sillalla saisi ajaa 20km/h, mutta rekat paahtaa täysiä.

Reply
Stacy Siivonen 23 kesäkuun, 2019 - 8:38 pm

Kiinnostavaa, etenkin tuo hyppy. Ei ole henkiriepu paljon arvoinen. Merkittävä paikka historiassa moneltakin kannalta ja harmittaa se, että se on päässyt niin räjähtäneeseen kuntoon. En arvellut sitä monenkaan aluksen käyttävän vaan menevän poikki Välimeren ulapoiden, kun ei tarvitse pelätä myrskyjä nykyisillä aluksilla niin kuin ennen.

Reply
Anna 23 kesäkuun, 2019 - 9:15 pm

Kiitos Stacy

Joo. pitää olla jotenkin vinksahtanut, kun tuollaiseen alkaa. Tai sitten luottaa todellakin laskelmiin…

Itseäni ärsytti ihan älyttömästi paikan epäsiisteys. Olisi nyt vähän voinut panostaa! Opasteet olivat ihan pepusta ja liikennejärjestelyt varsin omintakeisia. Kreikkalaisilla on tapana mm. laittaa STOP-merkki risteyksiin, joissa pitäisi liittyä tielle negatiivisessa kulmassa. Se liikennemerkkihän auttaa näkemään, tuleeko sieltä joku… not! Olisi nyt edes peili… Tuollaisissa paikoissa ei yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuutta turvalliseen ajamiseen :/

Reply
Terhi 24 kesäkuun, 2019 - 7:29 pm

Olen joskus ollut menossa Korintin kanavalle, eipä näytä kovin houkuttelevalta, ehkä kannattaisi sen sijaan ajaa laivalla sen läpi. Nämä kanavaprojektit ovat olleet ihmiskunnalle hyvin haasteellisia. Panaman kanavaakin rakennettiin kauan ja miestuhot olivat valtaisat.

Reply
Anna 25 kesäkuun, 2019 - 11:30 am

Kiitos Terhi

Jos saisi olla matkustajana laivalla, niin se olisi huimaa! Kanava projektit on aina vähän vaarallisia muutenkin, kuin rakentamisen kannalta. Nythän Istanbuissa pelätään mitä ympäristövaikutuksia on jos se uusi iso kanava tehdään kahden todella saastuneen merialueen välille.

Reply

Leave a Comment