Keuhkon paksuneulanäyte, eli TT-ohjattu KNB-näyte

Keuhkon paksuneulanäyte, eli TT-ohjattu KNB-näyte

elokuu 19, 2015

Keuhkon paksuneulanäyte, eli TT-ohjattu KNB-näyte

Tilanne oli meille jotenkin täysin käsittämätön. Kaikista tutkimuksista huolimatta, mitä kuukausien aikana oli tehty, edelleenkään ei tiedetty tarkasti, mikä syöpä Tepolla oli. Keuhkosyöpä kun pitää allaan lukuisia alatyyppejä, joiden hoito on jokaisella erilainen.

Tähän mennessä miestä oli tutkittu jo viidellä eri tavalla. Ainoastaan se, että syöpä näytti olevan paikallinen, ei levinnyt, oli melko varmaa ja tietenkin hyvin positiivinen asia.

TT-kuvaus. Tietokonekuvaus (TT tai CT) on menetelmä, jossa keuhkojen ja ylävatsan aluetta kuvataan useasta eri suunnasta tähdätyillä röntgensäteillä. Tällä nähdään mahdolliset muutokset keuhkoissa.

Bronkoskopia. Bronkoskopiassa keuhkoputkia tutkitaan taipuisan letkun avulla. Letku viedään kurkun kautta keuhkoputkien sisään. Poikkeavista alueista ja kasvaimista voidaan tähystimen kautta ottaa koepaloja.

PET-kuvaus. Positroniemissiotomografia eli PET on kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita syöpäkasvain sen kiihtyneen aineenvaihdunnan perusteella. PET-kuvauksessa suoneen ruiskutetaan merkkiainetta, joka kertyy syöpäsoluihin. Näin syövän levinneisyys pystytään määrittämään hyvin tarkasti.

Mediastinoskopia. Toimenpiteen tarkoitus on saada koepaloja välikarsinan imusolmukkeista, jotta voidaan selvittää, onko syöpä lähettänyt etäpesäkkeitä sinne. Tähystinlaite viedään henkitorven, keuhkojen ja rintakehän väliseen tilaan pienestä kaulaviillosta, ja toimenpide tehdään leikkaussalissa nukutuksessa.

Luuston gamma-kuvaus. Tutkimuksessa selvitetään radioaktiivisella tutkimusaineella onko luustossa alueita, joissa luun paikallinen verenkierto ja/tai aineenvaihdunta on vilkastunut. Tuloksissa nähdään, onko syöpä lähettänyt etäpesäkkeitä luustoon.

semicut

 

Keuhkon paksuneulanäyte, TT -ohjattu KNB-näyte

Jäljellä oli enää keuhkon paksuneulanäyte, eli tietokonetomografialla ohjattu karkeaneulabiopsia. Tällä tutkimuksella saataisiin lopultakin varmuus siitä, mikä olisi kasvaimen solutyyppi.

Keuhkosyöpä voi olla ei-pienisoluinen tai pienisoluinen. Lisäksi ei-pienisoluisesta keuhkosyövästä määritellään alatyyppi, eli onko kyseessä rauhassolusyöpä eli adenokarsinooma, levyepiteelisyöpä vai suurisoluinen keuhkosyöpä.

Jos syöpä on ei-pienisoluinen, rajoittunut keuhkoihin eikä tautia todeta lähimmissä imusolmukkeissa, ennuste on hyvä. Silloin kasvain voidaan leikata. Syövänhoidossa leikkaus on ainut parantamiseen tähtäävä hoitomuoto.

Jos syöpä on levinnyt tai pienisoluinen, ennuste on huono. Pienisoluista syöpää ei voida leikata parantavasti. Ja ilman onnistunutta leikkaushoitoa keuhkosyöpäpotilaista on viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta elossa noin 10 %.

Voitte siis tajuta, miksi tätä tutkimusta odotimme paljon.

Biopsian ottaminen kuitenkin venyi kesäsulkujen takia tuskallisen pitkään. Sairaalat myyvät kesäisin vain niukkuutta. Ei tilanne ollut kenenkään yksittäisen lääkärin tai työntekijän syy. Koneisto pyörii niillä resursseilla, mitä sille annetaan. Silti odottaminen oli yksinkertaisen sietämätöntä!

Asia ei etenisi, ennen kuin kaikki näyteet olisi saatu, ja patologi olisi ne lausunut. Vasta silloin asia voitaisiin käsitellä kokouksessa, jossa olisi läsnä keuhkolääkäreitä, onkologi, thoraxradiologi, ja thoraxkirurgi. Tuossa kokouksessa päätettäisiin hoidosta.

Potilasohje, tietokonetomografialla ohjattu karkeaneulabiopsia

IMG_0825

Pistokohta on merkitty tussilla ja alue on peitetty toimenpiteen jälkeen läpinäkyvällä kalvolla. Vaaleanpunainen väri iholla on desinfiointiainetta.

Toimenpide tehdään yleensä selkäpuolelta. Ihonpinnalla liikutetaan kevyesti ultraäänianturia pistopaikan ja -reitin selvittämiseksi. Kun pistopaikka on löydetty ja merkitty, iho pestään ja puudutetaan.

Karkeaneulanäytettä otettaessa ensin tehdään ihonpintaan pieni viilto, jonka jälkeen viiltoaukosta ohjataan neula pistokohteeseen. Laitteen jousi laukeaa näytteenottohetkellä, jolloin kuuluu pieni naksahdus.

Tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistopaikkaa 5-10 min ja laittaa ohuen suojaavan muovikalvon pistopaikan päälle. Toimenpiteen jälkeenollaan vuodelevossa 6 tuntia. Keuhkokuva otetaan tavallisesti kahden tunnin kuluttua. Vuodelepo jatkuu keuhkokuvan jälkeen.

Vuodeosastolla seurataan pistokohtaa, sydämensykettä sekä verenpainetta. Paksuneulanäytteen jälkeen haavakalvolla suljettu pistopaikka tulisi olla kastelematta kaksi vuorokautta tulehdusriskin takia.

Liian helppoa ollakseen totta

Epäluuloinen mieleni päätti googlettaa tämän näin ilmaistuna melko yksinkertaistaiselta kuulostavan toimenpiteen. Jos ostamassani Asperiini purkissa on haittavaikutuksista ja riskeistä tietoa enemmän, kuin itse tuotteesta, miten sairaalassa tehtävät toimenpiteet saadaan aina potilasohjeissa kuulostamaan täysin riskittömiltä?

Potilasohjeiden taso, kun niitä verrataan esim. Käypä hoito-suositusten tasoon on kokonaisuudessaan heikko, mutta aiheena erittäin mielenkiintoinen. Teen siitä aivan oman postauksen myöhemmin.

Internetin ihmeellinen maailma toikin esiin paljon enemmän tietoa tutkimuksesta.

CT-TT-ohjatussa ohutneulanäytteessä riittävä näyte saadaan otettua noin 90% tutkittavista. Joskus kasvain esim. on vain niin pieni, että se ikäänkuin luiskahtaa neulan ulottumattomiin.

Tutkimusmenetelmä on melko turvallinen, mutta edellyttää potilaalta yhteistyökykyä, sekä keuhkojen hyvää toimintaa. Sitä hankaloittaa mm. verenvuototaipumus ja kohonnut keuhkovaltimopaine.

Tavallisin komplikaatio on ilmarinta, jota esiintyy 16–60 %:lla. Ilmarinnan esiintyvyyden on todettu lisääntyvän silloin, kun kohde on pieni ja sijaitsee syvällä, jolloin neulalla joudutaan läpäisemään pitkälti ilmastoitunutta keuhkoa. Kokenut radiologi kykenee hoitamaan ilmarinnan heti, ja tällöin toimenpidettä on myös mahdollista jatkaa.

Toinen tavallinen komplikaatio on veriyskä, jota eri lähteistä riippuen esiintyy 5–21% tutkittavista.

Syy, miksi potilasta makuutetaan 6 tuntia, liittyy nimenomaan ilmarintaan. Tosin vakava ilmarinta huomataan heti näytteenottotilanteessa. Tai viimeistään silloin, kun potilas ei kivuiltaan pysty seisomaan omilla jaloillaan keuhkokuvassa.

Tutkimuspäivä

Ennen tutkimusta piti olla 6 tuntia syömättä. Ilmoittautuminen osastolle 40A meni jo edellistä kertaa sujuvammin. Nyt esitiedot ja päivän kulku käytiin rauhallisesti läpi päivähuoneessa. Hoitaja esittäytyi, kuunteli toiveemme ja  kertoi, että hän toivoisi minun odottavan oven ulkopuolella kanyylin laiton ajan. Hän ei halunnut itsellen ”ramppikuumetta”. Asiallinen toive kokeneelta hoitajalta.

Teppo kertoi selkeästi, että häntä jännittää ja pyysi esilääkettä, joka olisi selvästi vahvempi kuin edelliseen tutkimukseen annettu 10 mg Diapam. Nyt hän sai 7,5 mg Dormicumin (eipä nyt juuri ole eroa näissä pillereissä). Nuo annokset voisivat olla OK lapselle, mutta eivät aikuiselle miehelle. OYSsin tarjoamat esilääkkeet ovat yksinkertaisesti riittämättömiä. Mikä pakko se on pitää tutkittavaa pelossa? Kun itse kävin yksityisellä esim. silmäleikkauksessa ja hammasoperaatiossa, olivat annokset ihan toista suuruusluokkaa.

Pyysin saada olla mukana seuraamassa toimenpidettä, mutta radiologian erikoislääkäri L. Ahvenjärvi jäi pohtimaan säteilyä, ja sairaalan sääntöjä. Ehkäpä tämä jälkimmäinen aiheutti hänelle enemmän päänvaivaa. Lopulta päädyttiin siihen, että odottelen hetkisen oven takana, ja sitten heti saliin, kun mahdollista.

Lääkäri keskusteli kanssamme pitkään ennen toimenpidettä. Puhuimme myös siitä miten mahdolliset ongelmat hoidettaisiin. Tuntui jotenkin hupsulta ottaa esille se, kuinka tärkeä riittävän näytteen saaminen olisi missä tahansa eteentulevassa tilanteessa tahansa. Tokihan hän sen tiesi! Se nyt oli kuitenkin yksinkertaisesti kaikista päällimmäisin asia mielissämme.

Toivoin myös saavani nähdä näytteenotossa käytettävän neulan. ( Tässä vaiheessa Teppo ei enää ollut kovin kiinnostunut yksityiskohdista). Lääkäri löysikin mallikappaleen kaapista, ja esitteli sen toiminnan minulle. Voin kertoa, että (KNB=paksu- tai karkeaneulanäyte) neula ei todellakaan ole mitenkään paksu sen nimestä huolimatta. Pitkähän se toki on, koska ihmisiä on erikokoisia.

Älkää uskoko kaikkea mitä luette ja kuulette näistä tutkimuksista. En löytänyt kuvaa täsmälleen samanlaisesta neulasta, mutta käytetty kuva on riittävän samankaltainen.

semicutOdotellessani juttelin rouvan kanssa, jolla laitettiin samalla varjoainetta suoneen ja ehdimme ennen hänen kuvaustaan vaihtaa ajatuksia mm. parveketomaattien kasvattamisesta. Tai siis hän kertoi laajasti kokemuksistaan, ja minä yritin painaa mieleeni ohjeita. Rouva oli entinen puutarhuri, jonka vinkeillä olisi saanut varmasti kivetkin kukkimaan.

Kun pääsin takaisin saliin, suukotin miestäni ja pyysin saada nähdä pistokohdan. Se oli todella siisti. Kasvaimesta oli otettu kaksi paksuneulanäytettä (KNB) ja yksi ohutneulanäyte (ONB). Lääkäri kertoi, että näytteitä olisi varmasti riittävästi tutkittavaksi.

Teppo oli kivuton ja selvästi rentoutunut nyt, kun tutkimus oli ohi, mutta yskäisi kunnolla verta vielä TT-laitteen penkillä maatessaan. Muistan ikuisesti hoitajan katseen. Hän ei suinkaan katsonut miestäni, vaan hänen katseensa naulaantui minuun. Tajuan kyllä miksi.

Olen monasti tämän tutkimusrumban aikana miettinyt, miten viestittäisin selkeästi hoitohenkilökunnalle, että siedän äkkinäisiä ja yllättäviä tilanteita, ääniä, eritteitä ja veren näkemistä heidän laillaan. Että heidän ei tulisi tuhlata turhaan huolta tai energiaa minuun, vaan keskittää se potilaaseen. Ei siihen taida olla mitään selvää tapaa.

Osastolla mies pötkötteli, nukkui ja minä syötin hänelle ruuat, koska liikkua ei kamalasti saanut. Keuhkokuvassa käydessä hän sai nousta seisomaan. Koska tuossa ei mitään kipuja ollut, huokaisin helpotuksesta. Ilmarinnan mahdollisuus oli jo liki olematon. Mies itse mietti sen mahdollisuutta pitkään.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri L. Tiitto, jonka kanssa olimme mediastinoskopian jälkeen puhuneet edellisellä viikolla, käväisi huoneessa juttelemassa. En nyt varsinaisesti ilahtunut, kun kuulin hänen jäävän kesälomalleen. Kenen me nyt voisimme olettaa ilmoittavan patologin lausunnoista meille heti? Tottakai, jokainen on kesälomansa ansainnut, mutta tämä alati vaihtuvien lääkärien virta oli jotenkin täysin hallitsematon meidän kulmasta katsottuna.

Mukana oli myös nuorempi erikoistuva lääkäri, jonka olimme samoin tavanneet edellisellä kerralla. Hänelle painotettiin, että tuloksista tulisi meille välittömästi soittaa. Koko keskustelun aikana tämä erikoistuva lääkäri sanoi vain kaksi sanaa: Kyllä, ja tottakai. En yksinkertaisesti ymmärrä tätä opetussairaaloiden hierarkiaa.

Itse toimenpide oli klo 12, kontrollikuva klo 16 ja kotiin pääsi klo 18.

IMG_0827

Pistokohdat seuraavana päivänä, kun kalvo on poistettu. Jälkiä on hankala enää löytää.

Teppo kertoo toimenpiteestä

Neulan työntäminen keuhkoihin kuullostaa aika ikävältä, varsinkin paksun neulan. Mieli ei ollut mitenkään kovin rauhallinen sairaalaan mentäessä. Koska se kuitenkin toisi ratkaisun tämän kasvaimen ominaisuuksiin, ja sitä seuraavaan hoitopolkuun, ajatus oli siedettävissä.

Puudutuspiikit eivät tuntuneet miltään. Itse operaatio ei ollut mitenkään kivulias, mutta se kun neula lävisti selkälihakset, tuntui se puudutuksesta huolimatta hyvin ikävältä. En oikein osaa kuvata tunnetta, mutta kaikki vasemman puolen selkälihakset kuin supistuivat ja sykähtivät kovasti samaan aikaan. Kuin selkään olisi ammuttu, mutta ilman kovaa kipua. Epämiellyttävää.

Se oli selvästikkin tarkkaa puuhaa, siinä neulan paikkaa säädettiin useasti ja pieni siirto kerraallaan. Se, että neula jouduttiin viemään kaksi kertaa selkälihaksen läpi, johtui siitä, että ensimmäisellä yrityksellä kylkiluu tuli eteen. Toisella kertaa ei enää tuntunut niin pahalta, koska tiesin jo mitä oli tulossa. Jos tuntuu että operaatio inhottaa ja pelottaa, kannattaa pyytää tujummat lääkkeet pohjalle, kuin mitä itse sain. Olisin todella mielelläni ollut paljon paljon enemmän rentoutunut.

Veri oli helppo yskästä pois. Oli vaivatonta olla liikkumatta, koska ei ollut kipuja ja operaatio oli ohi.

Selkä ei ollut erityisen kipeä. Mutta varoin jotenkin ilmarinnan mahdollisuuden takia selkääni päivän-kaksi ehkä tiedostamatta, vaikka varsinaista vaaraa ei enää ollut.

  •  
  •  
  •  
  •  
3 comments

3 comments

Paula Suoniemi heinäkuu 27, 2017 - 3:03 pm

Keuhkon koepalan otto, Paulan kokemus.

Osastolle yhdeksän aikaan. Vuodepailkalle ja sairaalan vaatteet päälle. Veren paineen mittaus ja hapenottomittaus. Kyselyt yleisvoinnista jne. Sain 5 mg diapamin, kun pyysin. Ennen kymmentä haettiin sängyllä ja mentiin kuin taksilla röntgeniin. Vastassa oli kaksi mukavaa röntgenhoitajaa. Ammattitaitoinen lääkäri saapui ja kertoi miten näyte otetaan. Sitten tutkimuspöydälle vatsalleen mahdollisen mukavaan asentoon,sillä liikkuahan ei saa yhtään. Ensin kuvaus, jotta lääkäri paikantaa suorimman reitin pistokohtaan. Sitten pesu desifiointiaineella ja puudutus, joka ei tuntunut hyttysen pistoa kummemmalta. Neulaa vähän matkaa ja kuvaus. Taas neulaa vähän matkaa ja kuvaus. Taas neulaa vähän matkaa ja kuvaus. Ei mitään kipua. Kun oltiin tarpeeksi pitkällä niin lääkäri sanoi, että nyt nipistää että päästään keuhkoon. Tosi pieni nipsaus. Ja sitten sanottiin, että kuuluu pieni ääni, ei tarvii pelästyä. Se oli koepalan otto. Ja taas kuvaus. Lopuksi lääkäri laittoi neulan kautta jonkun tulpan keuhkoon ettei tule ilmarintaa. SIIS TÄYSIN KIVUTON JUTTU ! jota pelkäsin kovasti, kun luin muiden kirjoituksia. Osastolla kuuteen asti makuulla. Yksi keukokuva vielä röntgenissä. Ja homma oli siinä. Lääkäri kävi osastolla kyselemässä vointia ja kuuntelemassa keuhkoja. Sitten kotiin.
Haluan tämän kertoa kaikille jotka vastaavaan operaatioon joutuvat. Ei mitään pelättävää vaikka koe kuulostaa kauhealta. Tulokset kahden viikon kuluttua. Se on sitten asia erikseen.
Lämmin kiitos Meilahden röntgenille ja syöpätautien osasto seitsemälle.
Terveisin Paula

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA heinäkuu 27, 2017 - 4:36 pm

Toivon sydämestäni, että tulokset ovat hyviä kohdallasi.
Kiitos, että jaoit kokemuksesi <3

Reply
Puolivuotta keuhkon poistosta, miten menee? - TÄMÄ MATKA helmikuu 10, 2016 - 12:25 pm

[…] ongelman luonteesta oli koko tuon seuraavan parin kuukauden ikävin puoli. Ei paksuneulanäytteen otto keuhkosta, tai edes rintakehän avaus ja massiivinen leikkaus, vaan epätietoisuus siitä kuinka nopeasti […]

Reply

Leave a Comment