Kaunas on ”ihan kiva” kokemus (vähän tökkii) Via Baltican varrella

by Anna

Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas sijaitsee näppärästi Via Baltican varrella. Jos olet saapunut tänne ajamalla tarkasti Via Baltican reittiä Helsinki- Tallinna- Riika, on matkaa takana nyt 660km. Oikeastaan Helsingistä Tallinnaan ei ajeta, vaan tullaan lautalla, mutta ei takerruta yksityiskohtiin liian tarkasti.

Kaunas ei ole niitä blogeissa tai matkailulehdissä eniten esiteltyjä tai hehkutettuja paikkoja. Kaupungin uusi (vuonna 2015 valittu) pormestari on kuitenkin tehnyt paljon töitä yrittäessään nostaa Kaunasia suositummaksi matkailukohteeksi. Ilmeisesti pormestari on onnistunut ihan hyvin, sillä opastettuja aasialaisia ryhmiä pyöri vanhassakaupungissa joka kulmassa.

Minun on silti hankala hahmottaa, mikä muu kuin sijainti Via Baltican varrella olisi se vetovoimatekijä, joka minut kaupunkiin toisi. Kaunas on ”ihan kiva” kokemus Via Baltican varrella, mutta mitään en olisi menettänyt, vaikka kaupunki olisi jäänyt väliinkin.

Riika-Kaunas 265km | Liettua on ajokulttuuriltaan Baltian pahis

Riika-Kaunas väli on 265km ja sen ajaminen vei minulta 3 tuntia 50 min. Kun Latvia vaihtuu Liettuaan, vaihtuu myös ajotyyli. Emppiirisen tutkimukseni johtopäätös on, että liettualaiset ovat ratissa 99% itsekkäämpää väkeä kuin latvialaiset tai puolalaiset. Neljä ajoneuvoa, joista pari rekkoja, menee hyvin kaksikaistaiselle tielle.

Ohitus on tässä ajokulttuurissa varsin yhteisöllinen tapahtuma. Joku ohittaa – muut väistävät. Eli ohituksiin lähdetään, vaikka nähdään, että matka ei riitä. Ohittavana voi itse myös joutua ohitetuksi. Kannattaa suosiolla opetella ajamaan pientareella, koska sinne päätyy joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ne kohdat jossa erityisesti toivotaankin pientareen käyttöä hitaammilta ajoneuvoilta, on merkitty katkoviivoin.

Jos haluaa ajaa kovaa (jota en siis tuomitse), niin ehkäpä helpoin tapa on odottaa, että ohi menee johtotähti. Sitten vaan peesaamaan. Itse otin mielelläni eteen ison Mersun tai Bemarin. Kun on riittävän kallis ja iso tienraivaaja edessä, väistävät pienemmät suosiolla sitä ja itse pääsee ”siivellä”.

Valitettavasti Liettuassa sattuu paljon liikenneonnettomuuksia ja osin siksi, että kelissä kuin kelissä painetaan talla pohjassa. Näin mm. onnettomuuden, jossa kolme autoa oli päätynyt moottoritieltä pellolle ja muuttunut kuutioiksi. Veikkaan vesiliirtoa, jossa sitten kolme samassa nipussa. Itse köröttelin samassa kaatosateessa hälärit ja sumarit päällä 70km/h, kun tuntui, että auto lähinnä ui ja mitään ei välillä eteensä nähnyt. Eniten näissä tapahtumissa ihmetyttää ihmisten muisti. Se kun näyttää olevan 4 min, tai kunnes hälyytysajoneuvojen valoja ei enää näy. Sitten taas mennään täysiä.

Via Baltica on rahareikä, johon on syydetty euroja vuosia ja pääväylä onkin osin jo erittäin hyvässä kunnossa. Ongelmia aiheuttavat kaupunkien sisäänajot, sekä tietyöt, jotka ohjaavat kiertotielle. Kun eteen tulee keltainen ”Apylanka”-merkki (kiertotie), on yleensä pulassa.

Paikallinen kaupunki-infra oli täynnä mukulakivisiä katuja. Ja koska mukulakivet eivät yksistään ole riittävän suuri haitta, niiden sekaan on sijoitettu joko kaivonkansia koholleen, tai 40 cm syvyyteen isoon koloon. Välillä myös asfalttitiestä puuttui suuria paloja. Kannattaa seurailla edellä ajavan auton ajolinjaa. Todennäköisesti paikallinen kuljettaja osaa kiertää pahimmat montut.

IMG_5221

Ihan rohkeasti pientareelle vaan.

Kaunas | Vanhakaupunki on nätti

Kaunas on myös jalankulkijalle vanhankaupungin osalta hankala. Kannattaa miettiä kenkävalintaansa ja katsoa tarkkaan jalkoihinsa. Keskeltä mukulakivikatua voi törröttää puunjuuria, tai joku viemärinritilä voi olla hyvinkin ”neuvostoliittolaisittain” korjattu. Todistin, kuinka täti mätkähti nurin puuttuvan mukulakiven takia. Hänen jalkansa osui koloon ja muksista vaan… Etenkin vanhankaupunki ja sen Vilniaus-katu ovat varsin ärsyttävää käveltävää.

Kaunasin vanhaakaupunkia halkoo Liettuan pisin kävelykatu Laisves aleja. Kadun pituus on noin 1,7 km ja se jatkuu Vilniaus-katuna kohti Kaunasin ydintä, eli raatihuoneentoria. Torin katseenvangitsija on 1500-luvulta peräisin oleva Kaunasin vanha kaupungintalo, joka on toiminut mm. vankilana, ammusvarastona, kirkkona, teatterina ja asuinpalatsina.

Nykyään vanha kaupungintalo on suosittu vihkipaikka. Liettuassa uskonnollisilla yhteisöillä ei ole oikeutta oman vihkitoimituksensa yhteydessä vahvistaa avioliittoa oikeudelliseksi sitovaksi, joten viranomaiset vahvistavat vihkimisen erikseen n. 10 min kestävässä seremoniassa.

Todistimme paikallista hääjuhlimista. Tosin tämä meni hieman hillitymmin kuin pari vuotta sitten Vilnassa, jossa yöllä räjähti pari kunnon pommia osana hääjuhlia hotellin vieressä (kyllä pommia, ei ilotulitteita). Kun ryntäsin respaan tiedustelemaan mitä ihmettä tapahtuu, oli henkilökunta vain että “juhlat!”.

Kaunas, Kaunasin vanha kaupungintalo

Kaunas

Kaunas, Kaunasin vanha kaupungintalo

Raatihuoneen liepeillä on Kaunasin vanhinta rakennuskantaa ja ehkäpä ne turistisoituneimmat ja kalleimmat ravintolat myös. Liettua on hintatasoltaan erittäin maltillinen, joten viinistä tuskin kannattaa maksaa samaa kuin Suomessa.

Kaunas

Kaunas

Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy

Saavuimme Kaunasiin niin myöhään iltapäivästä, että museotarjonnasta oli valittava se lähinnä olevin. Onneksi tuo museo sattui olemaan TripAdvisorin mukaan Kaunasin museo nro 2, heti Ninth Fortin jälkeen. Kaunasin museotarjontaa voidaan pitää erinomaisena, sillä laskin nopeasti, että kaupungissa on yli 30 museota!

Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy oli erittäin hyvin järjestetty kierros lääkkeiden ja lääkinnän maailmaan. Itse museo sijaitsee kauniissa vanhassa talossa ja lipun hintaan kuuluu opas, joka kertoo yksityiskohtia näyttelystä. Tapasimme hyvin perinteistä liettualaista palvelukultturia saapussamme. Opas katsoi merkittävästi kelloaan, mutta sulkemisaikaan oli vielä puolituntia. Ohitin hiljaiset signaalit kylmän viileästi ja kehuin, kuinka mukavaa onkaan saada opastettu kierros.

Kaunas, Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy

Kaunas Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy

Kaunas, Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy

Kaunas, Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy

Heroiinikaappi

Kaunas, Museum of History of Lithuanian Medicine and Pharmacy

Kaunas ja holokausti

Liettualaisten toimet juutalaisia kohtaan Saksan miehityksen aikana ovat asia, jota harvoin tuodaan esille matkailuesitteissä. Natsien tukijoiden osuus Liettuassa oli kuitenkin suuri ja Liettuan kohdalla silmiinpistävää oli liettualaisten halukkuus auttaa natseja hoitamaan ns. ”juutalaisongelma”. Juutalaisten kohtelu on Liettuassa vieläkin arka asia ja viranomaisia onkin arvosteltu haluttomuudesta selvittää natseja myötäilleitten kansalaisten tekoja.

Kaunas on aina korostanut ”puhdasta liettualaisuuttaan”. Vilnassa asuu liettualaisten lisäksi paljon puolalaisia ja venäläisiä, mutta Kaunas taas on nykyisinkin väestöltään 90% liettualainen. Onkin olemassa sanonta: Vilna on Liettuan pääkaupunki, ja Kaunas on liettualaisten pääkaupunki.

Kun Saksalaiset valloittivat Liettuan 22.6.1941 alkoivat jo samana päivänä juutalaisten joukkomurhat. Innokkaimpia olivat puna-armeijaa metsässä pakoilleet liettualaispartisaanit, mutta myös muu köyhempi kansanosa liittyi juutalaisten vainoihin ilman mitään pakkoa. Suurin motiivi lienee ollut juutalaisten omaisuus, toinen merkittävä tekijä oli juutalaisten yhteistyö Neuvostoliiton kanssa Liettuan miehitysaikana 1940–1941, mutta myös antisemitismi oli hyvin vahvaa liettualaisten joukossa jo ennen saksalaisten saapumista.

Liettualaiset osallistuivat juutalaisten ilmiantoihin ja joukkomurhiin poikkeuksellisen aktiivisesti. Liettualaisista koostunut ”murhapataljoona” lähetettiin jopa Valko-Venäjälle töihin, koska he tekivät ”työtään” niin hyvin tuloksin. Pappi kulki pataljoonan mukana ja antoi synnit anteeksi aina muutaman talon jälkeen. Lisää aiheesta voi lukea täältä.

Kaunasissa saksalaiset rohkaisivat kaupunkilaisia järjestämään ns. pogromin, eli juutalaisvastaisen mellakan. Päivien 25-28. 6. 1941 välisenä aikana juutalaisten koteja, liiketiloja ja synagogia tuhottiin ja ryöstettiin järjestelmällisesti. 29.6.1941 Saksalaiset raportoivat Kaunasissa tapetun 3800 juutalaista, mutta luku voi olla liioiteltu. Varmaa kuitenkin on, että minimissään 1500 juutalaista tapettiin tuolloin joko koteihinsa tai kerättiin Kaunasin torille, jossa heidät teloitettiin kirveillä ja puukoilla. Saksalaiset olivat saapuneet Liettuaan vain kolme päivää aikaisemmin. Lisää aiheesta voi lukea täältä.

Liettuassa tapettiin juutalaisia suhteessa oman maan väestöön kaikkein eniten Euroopassa. Liettuassa oli ennen toista maailman sotaa noin 209 000 juutalaista, joista 96% tuhottiin, eli lähes 200 000.

The Kovno Garage Massacre - Lithuanian nationalists clubbing Jewish Lithuanians to death, 1941 5

Kaunas | Yhdeksäs linnoitus

Yhdeksäs linnoitus on Kaunasin parhaiten säilynyt linnoitus. Näitä 1900-luvun alussa rakennettuja puolustuslinnoituksia on useita, sillä Liettuan kahden suurimman joen yhtymäkohdassa sijaitsevalla Kaunasilla on aina ollut tärkeä rooli maan puolustuksessa. Yhdeksäs linnoitus on nähtävyytenä ja muistopaikkana merkittävin näistä linnoituksista.

29.lokuuta 1941 paikassa järjestettiin Kaunasin joukkomurha, jossa SS valitsi Kaunasin ghetosta 9200 juutalaista tapettavaksi Yhdeksännen linnoituksen valmiiksi kaivettuun joukkohautaan. 2007 juutalaista miestä, 2920 naista ja 4273 lasta teloitettiin ampumalla heidän kaivannon reunalla. Kokonaisuudessan linnake toimi n. 50 000 juutalaisen teloituspaikkana.

Kaunas, Yhdeksäs Linnake

Kaunas | Majoitus, Gallery Balta Apartments

Gallery Balta Apartments on suuri huoneisto Kaunasin vanhassakaupungissa. Huoneisto sijaitsee taidegallerian yhteydessä, eli siis galleria toimii huoneiston alakerrassa. Huoneistoon on kuitenkin oma kulkunsa takapihan puolelta. Erilaista taidetta oli myös huoneistossa, ja tämä tarjosi paljon erilaista tutkittavaa. Poikieni mielipide oli kuitenkin tiukasti: ”Roskaa ja tilpehööriä”.

Omistaja ei puhunut englantia kuin muutaman sanan, mutta eipä tuossa nyt paljoa selvitettävää ollut. Sinällään ihan OK paikka, mutta lämmin vesi olisi ollut mukava lisä. Etenkin, kun kylpyhuoneessa oli iso amme. Toisaalta, me emme kuin nukkuneet ja syöneet aamupalan, joten kyllä tuolla yhden yön pärjäsi kylmälläkin vedellä. Auton sai parkkiin kadulle ilmaiseksi (tuurilla löytyi paikka suoraan huoneiston oven edestä). Hinta 69 euroa.

Kaunas

Syömään… Eiku…

Kaunasin heikoimmaksi lenkiksi paljastui ravintolapalvelu. Emme halunneet poikien kanssa mitään perinneherkkuja, vaan ihan peruspihviä tms. Löysimmekin kävelykadulta paikan, jossa pystyi seurailemaan myös käynnissä olevia jalkapallon MM-kisoja. Saimme juomat ja teimme tilauksen. Kesti ja kesti ja kun tiedustelin, että missä mahtavat annokset olla, niin tarjoilija totesi, ettei kokki ollut alkanut edes valmistamaan niitä. Tässä vaiheessa pyysin laskun ja poistuimme.

Nälkä oli kuitenkin vain kasvanut, joten ei muuta kuin reilu kilometri eteenpäin ja Hesburgerille. Takaisin tullessa ostimme pienestä marketista aamiastarpeet ja illaksi vielä jotain pikkupurtavaa. Kyllähän sitä henkiin jää näinkin.

Kaunas

Kävelykatua

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

12 comments

Miksi Vilna kannattaa "valloittaa" NYT - TÄMÄ MATKA 30 toukokuun, 2019 - 9:07 am

[…] turistimaiden kärkikymmenikköön. Rantakaupunki Klaibeda, Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas ja uskomattoman vaikuttava Ristien mäki vetävät turisteja. Mittavimmat turistivirrat Liettuaan […]

Reply
Via Baltica 2018 - Omalla autolla Baltiaan ja Puolaan (6000km) - TÄMÄ MATKA 16 syyskuun, 2018 - 5:29 am

[…] Kaunas on “ihan kiva” kokemus (vähän tökkii) Via Baltican varrella […]

Reply
Niina 15 elokuun, 2018 - 8:48 pm

Juuri tultiin kotiin Gdanskista reittiä Gdansk – Kaunas – Riika – Pärnu – Tallinna – Helsinki (sama kesäkuussa toisinpäin) ja ajokulttuuri on Liettuassa juuri niin kuin kuvasit 🙂 Nopeusrajoitukset olivat myös itselle varsinainen arvoitus kuten toisessa postauksessa kirjoitit mutta jossain vaiheessa älysin, että ilmeisesti esim. Puolassa risteyksen jälkeen rajoitus taas nousee vaikka missään sitä ei kyllä kerrottukaan. Ajoin yksin kahden teini-ikäisen lapsen kanssa Gdanskiin neljässä päivässä ja hyvin meni matka paitsi Puolan puolella pikkutiet meinasivat viedä järjen. Gdanskiin ajaessa ei moottoriteitä kovin montaa ollut Puolan puolella.

Ehdottomasti kannattaa uskaltaa lähteä reissuun Via Balticaa pitkin vaikka ne neljän auton rinnakkain ajotkin tuli nähtyä ja pientareilla ajettua. Kaikkeen tottuu ja varsinaisia vaaratilanteita ei ollut. Auto sai olla hyvin rauhassa murroilta ja jopa Riiassa koko yöksi vahingossa auki jääneestä (täysin auki ja sisältö näkyvissä) suksiboksin kannesta huolimatta mitään ei ollut viety. Auto ei tosin ollut kadulla mutta hotellin sisäpihalla keskellä asutusta kuitenkin.

Auton hajoaminen keskelle tietä Gdanskissa oli kokemus sinänsä ja korjaamon täysin ummikkopuolalainen myös mutta kaikesta selvittiin osittain Google kääntäjän avulla. Voisin varsin mainiosti tehdä saman reissun uudestaankin

Reply
Anna 16 elokuun, 2018 - 7:02 am

Kiitos Niina

Olen kanssasi niin samaa mieltä siitä, että kannattaa uskaltaa lähteä! Kyllä siihen ajokulttuuriin tottuu ja ongelmistakin selviää. Ja tosiaan nopeusrajoituksetkin selviävät. Viimeistään siinä vaiheessa, kun vihainen rekka on takapuskurissa 😀

Sullakin on ollut teinejä mukana! Ihan parasta ajoseuraa olivat ainakin mun 14 ja 16 vuotiaat. 14-vuotias vaan pelasi takapenkillä kuulokkeet päässä. 16-vuotias navigoi. Pysyivät tyytyväisinä, kunhan vaan limua ja jätskiä riitti.

Itse ajoin rapiat 6000km kesä-heinäkuussa Baltiassa, Puolassa ja Saksassa omalla työjuhdallani. Menisin koska tahansa uudestaan.

Reply
Sandra Nenonen 14 elokuun, 2018 - 5:16 am

Tämä oli kattava postaus. Vilnassa käydessäni yllätyin myös liettualaisten aktiivisuudesta juutalaisten joukkotuhoamisessa – taisivat myös natsit yllättyä aikoinaan. Kaunakseen voisin lähteä, jos tosiaan halvalla pääsisin, mutta tästä postauksesta ei mitään ylettömän suurta hinkua tullut. Vilnasta tykkäsin kovasti ja sinne voisin mennä uudestaankin.

Reply
Anna 14 elokuun, 2018 - 5:36 am

Kiitos Sandra

Vilna on kyllä minun suosikkini. Nyt emme sinne menneet, koska siellä oli kamalat rajuilmat päällä koko ajan, mutta olen menossa sinne ehdottomasti uudestaan. Kaunas ei niin puhutellut. Kaupunki ei oikeasti ole kovinkaan ihmeellinen, etenkin jos on jo nähnyt jokusen muunkin Baltian kaupungin.
Liettualaiset ovat aika hiljaa tuosta natsiajanjaksosta. Mikä ikävintä, olen käsittänyt, että ei se asenneilmapiiri niin hirvittävästi ole parantunut. Eli esim. rasismia esiintyy paljon ja se hyväksytään laajalti.

Reply
Mari 12 elokuun, 2018 - 7:43 am

Olipa hyvä kirjoitus – ihan kaikelta kannalta. Matkailullisesti kaupunki kiinnostaa, etenkin tuon uuden Turku-Kaunas -lentoreitin johdosta, mutta pitää vielä harkita.

Reply
Anna 12 elokuun, 2018 - 7:50 am

Kiitos Mari

Luinkin tuosta Turku-Kaunas uudesta reitistä. Kannattaa kyllä käydä Kaunas katsomassa, jos edullisesti liput saa ja aikataulullisesti johonkin väliin sopii. Itse olen utelias näkemään uusia kaupunkeja, vaikka en sitten niistä välttämättä pidäkään. Avaavat kuitenkin aina maata hieman enemmän, kuin vain pääkaupungissa käyminen.

Reply
Laura 12 elokuun, 2018 - 7:11 am

Liikenne kuulosta juuri sellaiselta, että itse en uskaltaisi auton rattiin istua ollenkaan 😀

Reply
Anna 12 elokuun, 2018 - 7:28 am

Kiitos Laura

Liikenne on tuolla vähän sellainen ”villi länsi”, vaikka melko idässä ollaankin 🙂

Reply
Tädin ja tytön matkablogi / Tanja 12 elokuun, 2018 - 7:10 am

Varsin informatiivinen ja hyödyllinen postaus. Itsekin haluaisin ajella Baltiassa ehkäpä Puolaan saakka ja olen pohtinut reittejä ja päivämatkoja. Vähän hirvittää tuo kuvaamasi ajokulttuuri..

Reply
Anna 12 elokuun, 2018 - 7:30 am

Kiitos Tanja

Ajokulttuuri on kyllä kaukana ainakin korkeakulttuurista : D

Teen tässä varmaan ihan lähiaikoina postauksen, johon laitan koosteen ajetuista pätkistä, reitistä ja ajoajoista ym. Niitä saa sitten vähän paremmin selvyyttä, mitä päivän aikana ehtii.

Reply

Leave a Comment