Karthago

Karthagon retki | Totisesti Karthago on tuhottu

by Anna | TÄMÄ MATKA

”Delenda est Carthago! – Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava” 

Karthagon retki | Voi Cato minkä teit. Oliko se pakko hokea kaksi vuotta joka jumalan julkisen puheen loppuun: ”Delenda est Carthago! – Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava”. Sillä tuhottu Karthago on. Tuhottu niin perusteellisesti, että Karthagon retki voi olla jopa osalla vierailijoista hienoinen pettymys.

Olen vieraillut Karthagossa kahdesti. Ensimmäisen kerran 2018 Tepon kanssa ja toisen kerran 2021 loppu syksystä. Vuonna 2018 kohteena oli Byrsan kukkula sekä museo. Vuonna 2021 tutustuin Antoninuksen kylpylän raunioihin. Etukäteen voi olla hankala ymmärtää, kuinka laajasta alueesta oli kysymys. Vastaus on, hyvin laajasta. Varaa siis aikaa, jos haluat kiertää jokaisen kohteen.

Artikkeli julkaistu ensimmäistä kertaa tammikuun 7. päivä vuonna 2018. Päivitetty kauttaaltaan ja lisätty Antoninuksen kylpylän kuvat ja tekstiosuus 31.3.2022.

Arvioitu lukuaika: 14 minuuttia

Karthago, Karthagon retki
Karthago, Karthagon retki
Karthago, Karthagon retki

Antoninuksen kylpylät 

Karthagon Antoninuksen kylpylät ovat parhaiten säilyneitä roomalaisten myöhemmin rakentamista rakennuksista. Ne ovat peruja keisari Antoninus Piuksen hallituskaudelta vuosina 142-162 jKr. Tuon ajan roomalaisten kylpylöiden tärkein keksintö oli hypokaustilämmitys, eli keskuslämmitys. Hypokaustissa johdettiin lämmintä ilmaa yhdestä uunista usean huoneen lattioiden alle ja seinien väliin.

Antoninuksen kylpylä on Afrikan suurin. Alaksi on arvioitu lähes neljä hehtaaria. Tutkittavana on paljon romahtaneiden holvien osia. Holvit ja seinät ovat aikoinaan nousseet yli 29 metrin korkeuteen, ollen siis 5-6 kerroksisen talon korkuisia. Varsinaiset uima-altaat ovat jääneet veden alle. Aikanaan kylpylästä löytyi myös pukeutumistiloja, kylmävesialtaita, kuumia huoneita joissa hikoiltiin jopa 80 asteen lämmössä, kuuma-vesialtaita, urheilualueita ja erilaisia hoitohuoneita.

Karthago
Karthago
Karthago
Karthago
Karthago

Byrsan kukkula

Byrsan kukkulalla, jonka laen Roomalaiset tasoittivat hävittäessään viimeisetkin jäljet Karthagosta, seisoo nykyisin tylsästi roomalaiskatolinen Saint Louisin katedraali. Olisihan se paljon komeampaa, jos paikalla kohoaisi edelleen kullalla silattu iso Ešmunille omistettu temppeli.

”Delenda est Carthago! - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava”
Näkymiä Byrsan kukkulalta

 

Karthagon retki
IMG_2321
IMG_2338
Jos muinaisen Karthagon kaupungin rauniot jäävät turistilta huomaamatta, se ei ole turistin vika. Roomalaisten toivomus siitä, että kaupunki katoaa maailmankartalta, on totisesti toteutunut.
IMG_2317
Roomalaiskatolinen Saint Louisin katedraali

Karthago retki | Museo

Jos raunioissa ei  paljoa katseltavaa olekaan, niin jonkin verran enemmän on kuitenkin saatu säilöön museoon. Italian Genovan ja Pisan katedraaleissa olen nähnyt enemmän Karthagolaista marmoria ja graniittia esillä, kuin itse Karthagossa. Se on sääli, sillä nyt kävijä ei oikein saa minkäänlaista kuvaa kaupungin koosta ja loistosta. Olisin mielelläni nähnyt seinillä edes kuvituskuvia siitä, miltä kaupunki mahdollisesti milläkin vuosisadalla on näyttänyt.

Tässäkin museossa oli sama ongelma, kuin muuallakin Tunisiassa nähtävyyksien selostuksissa. Ranska on kielenä maassa niin vahva, että englanniksi selityksiä löytyi vain pääkohteista.

Kaikki mosaiikit museossa ovat kopioita. Aitoja on esillä mm. Louvre Abu Dhabin kokoelmissa.

Karthagon retki | Kaupungin perusti nainen

Karthagon perustamisesta kerrotaan seuraavaa tarinaa: Vuonna 814 eaa. foinikialainen kuningatar Elisa pakeni Libanonin alueelta hänen vallanhimoisen pikkuveljensä murhattua Elisan miehen.

Elisa saapui nykyisen Karthagon alueelle ja pyysi paikallisilta haltuunsa niin paljon maata, kuin yhdellä häränvuodalla voisi merkitä. Ovelana naisena hän leikkautti häränvuodan ohuen ohuiksi suikaleiksi. Näistä tekemällään nauhalla hän kiersi rannikon suuren kukkulan ympäri ja perusti paikalle Qart-Hadašt nimisen kaupungin, jostka kasvoi Karthago.

Karthago
Karthago

Karthagon retki | Karthagossa öljyä ja viiniä, Suomessa hylkeentraania

Vuonna 250 eaa Karthagolla pyyhki hyvin. Monet Välimeren satamakaupungeista olivat Karthagon hallinnassa ja kauppa kävi. Karthago oli alueen tärkein kaupunki. Mahtavampi kuin Rooma, jonne sentään kaikki tiet veivät.

Karthago oli tuolloin 300 000 asukkaan kaupunki. Kaupungissa oli jopa kuusikerroksisia asuintaloja ja sitä ympäröi yli 37 kilometrin pituinen puolustusmuuri. Karthagossa oli myös erittäin älykäs satamajärjestelmä, jonka ulkosatamassa olivat kauppalaivat ja sisäsatamassa (jonka senkin halkaisija oli mahtavat 325 m.) tilat 220 sotalaivalle.

Mitä Välimerellä tuolloin kauppalaivoissa kulki? Kannattaa muistaa, että vuonna 250 eaa. Suomessa vallitsi varhaisrautakausi, jolloin esi-isämme keittelivät hylkeentraania maakuopissa. Välimerellä sen sijaan kaupattiin: Suolaa, kuparia, tinaa, hopeaa, kultaa, turkiksia, eebenpuuta, lasia, meripihkaa, lyijyä, norsunluuta, orjia, pähkinöitä, kanelia, viiniä, oliiviöljyä, mirhaa ja purppuraa.

Karthagon retki | Puunilaissodat

Puunilaissodat ja Hannibal ovat koulujen historiantunneilta varmasti monelle tuttuja aiheita. Tuntuikin hauskalta tallustella paikoilla, jossa mahtava sotapäällikkö Hannibal on myös kulkenut. Jos puunilaissodat eivät ole pysyneet ihan järjestyksessä mielessä, niin tässä nopea kertaus.

Karthago oli jo vuonna 509 eaa. solminut rauhansopimuksen Rooman tasavallan kanssa. Tässä sopimuksessa taattiin sille kauppamonopoli merellä, kunhan vain Italia jätettäisiin rauhaan. Arvata saattaa, että karthagon asema Välimerellä ärsytti Roomalaisia

1. puunilaissota* 264–241 eaa

Ensimmäinen puunilaissota alkoi Karthagon hyökkäyksestä kreikkalaiseen Messinan kaupunkiin. Kaupunki oli Rooman liittolainen, ja Rooman kenraalit eivät pitäneet ajatuksesta, että karthagolaiset tulisivat näin lähelle Rooman alueita.

Ensin sotaonni suosi karthagolaisia, mutta Rooman yläluokan sijoitettua paljon rahaa sotakaluston kehittämiseen karthagolaisten puolustuslinjat pettivät. Karthago antautui ja joutui maksamaan valtavat sotakorvaukset Roomalle.

2. puunilaissota 218–202 eaa.

Karthagon keräiltyä voimiaan kolmekymmentä vuotta, se hyökkäsi Roomaan. Johdossa oli legendaarinen sotapäällikkö Hannibal (247 eaa.–183 eaa.)  ja mukanaan hänellä oli  60 000 miehen vahvuinen armeija ja 37 sotanorsua. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Hannibal ylitti Alpit norsuineen (osa tosin kuoli keuhkokuumeeseen ja kylmään). Reitti kulki joko 2 400 metriä korkean Col de Clapierin solan kautta tai sitten 3 000 metrin korkeudelta Ranskan ja Italian rajalla olevasta Col de la Traversetten solan kautta.

Hannibal löi vastustajansa Italian eteläosissa sijainneessa Cannaessa vuonna 216 eaa. Taistelussa Hannibalin 50 000 miehen joukot saivat vastaansa 86 400 roomalaista. Liki 50 000 roomalaista kuoli, mutta Hannibal menetti vain 6 000 miestä.

Hannibal jäi voiton jälkeen 15 vuodeksi Italiaan ja jatkoi sotimista tosin huonommin tuloksin. Tällä aikaa roomalaiset kuitenkin hyökkäsivät vartioimatta jääneisiin Pohjois-Afrikan satamiin ja Hannibalin piti lopulta palata joukkoineen suojelemaan Karthagoa. Tästä ei kuitenkaan enää ollut apua ja Karthago joutui jälleen antautumaan ja maksamaan uudet kalliit sotakorvaukset Roomalle.

27776047399_530242be8f_b
25681774568_60bf1a9158_b
39522721312_199629b1e6_b

3. puunilaissota 149–146 eaa.

Sinnikäs Karthago nousi jälleen kuin Fenix-lintu tuhkasta. Vaikka se ei saanutkaan rauhansopimuksen takia rakentaa itselleen uutta laivastoa, Rooma pelkäsi aiheellisesti Karthagoa edelleen. Tältä ajalta on peräisin kertomus senaattori Caton tavasta päättää jokainen julkinen puheensa kahden vuoden ajan lauseella: ”Delenda est Carthago! – Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava”.

Vuonna 149 eaa. tilaisuus koitti. Karthago kahinoi pienen Rooman liittolaissaaren kanssa ja tämä tulkittiin rauhansopimuksen rikkomiseksi. Roomalaiset saapuivat Karthagon edustalle. He antoivat 300 000 kaupunkilaisille mahdollisuuden paeta, mutta karthagolaiset päättivät jäädä kaupunkiin ja sinnittelivät piiritetyssä kaupungissa kolme vuotta.

Lopulta vuonnan 146 eaa. Rooman joukot murtautuivat kaupunkiin, mutta joutuivat taistelemaan kuusi päivää vallatakseen kaupungin lopullisesti. 50 000 nälkiintynyttä karthagolaista antautui. Osa kaupunkilaisista sulkeutui Eshmunin temppeliin ja sytytti sen tuleen välttääkseen orjaksi joutumisen.

Karthago ryöstettiin ja tuhottiin. Tarinan mukaan Karthagoon täydellisesti kyllästyneet roomalaiset kylvivät varmuudeksi vielä Karthagon maille suolaa, jottei kaupunki koskaan enää nousisi.

Mutta mitä tapahtui Hannibalille?

Sodan jälkeen Hannibal palasi Karthagoon, ja hän nousikin arvostettuna sotasankarina äänivyöryllä mukaan poliitikkaan. Hiljalleen hänestä tuli jälleen uhka Roomalle ja Rooma vaatikin Hannibalin luovuttamista. Hannibal pääsi karkuun, mutta mm. hänen talonsa Karthagossa poltettiin ja hänet julistettiin maanpakolaiseksi.

Seuraavat n. kymmenen vuotta Hannibal kiersi Välimerta työnhaussa. Ollessaan nykyisen Turkin alueella Bithynian kuninkaan Prusias I:n palveluksessa roomalaiset löysivät hänet uudestaan ja vaativat jälleen luovuttamista. Välttääkseen vankeuden nöyryytykset 64-vuotias Hannibal joi myrkkyä. Hänen viimeiset sanansa olivat: ”Tahdon vapauttaa roomalaiset pelosta, koska he eivät salli vanhan miehen kuolla rauhassa.”

Karthago
Karthago
Karthago

Julius Caesarin Karthago

Vaikka Karthagon piti olla kirottu ja tuhottu lopullisesti, mieli muuttui kuitenkin jo sata vuotta myöhemmin. Julius Caesar etsi maata veteraanisotilailleen ja päätti perustaa Karthagon alueelle siirtokunnan.

Karthagosta tuli jälleen vauras kaupunki, tosin roomalainen sellainen. Sen 300 000 asukasta nauttivat mm. amfiteatterin esityksistä, valtavan kuumavesikylpylän palveluista, 60 000 paikkaisesta sirkuksesta ja 132 km pitkästä akveduktista, joka huolehti vedensaannista.

IMG_2329
”Delenda est Carthago! - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava”
”Delenda est Carthago! - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava”

Karthagon lopullinen tuho

Karthagon päivät olivat sidoksissa Rooman kohtaloon. Vuonna 439 vandaalit valtasivat ja ryöstivät sen. Sata vuotta myöhemmin kaupungin valloittivat bysanttilaiset. Sitten arabit saapuivat Pohjois-Afrikkaan.

Karthagosta Arabit saivat tarvitsemansa rakennusaineet Tunisin kaupunkiin. Pylväät käytettiin Suuren moskeijan kaariholveihin ja kivet taloihin. Karthagon tuhon viimeisteli, ironista kyllä kauppalaivasto, joka kuljetti jäljelle jääneet marmorit ja graniitit Italian Genovan ja Pisan katedraaleihin. Nykyisin Karthago on enää vain tunnistamaton rauniokasa.

Kairouan
Mitkäs pylväät ne sillä ovatkaan? Kyseessä on Tunisian Kairouanin kaupungin Sidi-Uqban (Suuri moskeija). Kaikki pääpihan ja rukoussalin pylväiden alaosat ovat peräisin Karthagon tuhotusta kaupungista.

11 comments

11 comments

Marika / Matkalla Missä Milloinkin 26 huhtikuun, 2022 - 11:11 am

Todella mielenkiintoista lukea Karthagon vaiheista ja Hannibalin elämästä. Uskomatonta, että jo 100-200jKr on ollut lattialämmitystä. Myös tuon kylpylän kuvaus saa minut ihailemaan silloista rakennusosaamista.

Reply
Minne helmikuussa? - 3 upeaa kohdetta tiedossa - TÄMÄ MATKA 12 helmikuun, 2020 - 7:37 pm

[…] alkaa Monastirista ja jatkuu läpi eteläisen Tunisian. Kohteina ovat Tunis, sininen Sidi Bou Said, historiallinen Karthago, Saharan keskellä sijaitseva Tozeur, Onk Jemel eli Star War -kuvauspaikka, Chebikan ja Douzin […]

Reply
Louvre Abu Dhabi - Elegantti wow-arkkitehtuuri kohde - TÄMÄ MATKA 26 tammikuun, 2020 - 9:52 am

[…] entisen Karthagon alueelta Tunisiasta vuodelta 200 eaa. Valitsin tämän kuvan tähän siksi, että kävin itse Karthagossa vuonna 2018 ja totesin paikallisen museon mosaiikkitöiden olevan vain kopioita. Ei ole mikään yllätys, […]

Reply
Peloponnesos | Areópoli on Kreikan sydänmailla 🇬🇷 - TÄMÄ MATKA 9 kesäkuun, 2019 - 9:30 pm

[…] Kävin laajan kiertomatkan tällä alueella aikoinani, mutta vaikutelma oli hieman sama, kuin Karthagossa. Totisesti kaikki oli tuhottu! Päätin, että tällä matkalla keskityttäisiin enemmän eläviin […]

Reply
Karthago ja Tunisin medina - historiaa ja nykyaikaa Tunisiassa 15 tammikuun, 2018 - 1:21 pm

[…] Tämä matka -blogin Annaa Karthagon jokseenkin täydellinen tuhoaminen tuntui haittaavan vähän meitä enemmän – meille paikan asema ketjussa Tyyros – Karthago – Cadiz merkitsi ehkä enemmän kuin se, mitä täällä oli jäljellä. Mutta Annan juttu kannattaa silti lukea, sillä hän kertaa ansiokkaasti paikan historiaa kaikkine vaiheineen. […]

Reply
Hanneli /duunireissaaja 11 tammikuun, 2018 - 10:27 pm

Mä lukeudun historiaan jumiutuvaksi. Ja erityisesti silloin mä oon ihan pähkinöinä, kun pääsen itse aidoille paikoille. Kun taas vitriiniin säilötty historia ei sen kummemmin puhuttele. Onneksi roomanaikaista historiaa on jäljellä muualla, eikä se ihmisen tuhovimma ihan kaikkialle ole ehtinyt.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 12 tammikuun, 2018 - 8:55 am

Jep. On hitusen hienompaa seistä pyramidin sisällä, kun katsella vitriinistä jotain nuolenkärkeä. Roomalaiset taisi rakentaa niin paljon, että niitä kaikkea on ihan mahdotonta saada palasiksi.

Reply
sari / matkallalahelletaikauas 8 tammikuun, 2018 - 9:27 pm

Mielenkiintoista! Kyllä nämä historiapläjäykset tekevät paikoista mielenkiintoisemman. Karthagokin palautui mieleen!

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 8 tammikuun, 2018 - 11:30 pm

Hyvä jos näiden jaarittelujeni kautta joku paikka muuttuu edes himpun verran kiinnostavammaksi 😀

Reply
Johanna @Out of Office 7 tammikuun, 2018 - 11:06 pm

Nämä teidän historiapläjäykset ovat suorastaan hengästyttäviä! Tuntuu että näistä oppii enemmän kuin lukion historiantunneilla kolmen vuoden aikana. Pakko todeta että historia ei – valitettavasti – ollut silloin suosikkiaineiden joukossa. Sillä ymmärtääkseen tulevaisuutta, pitää ymmärtää historiaa.

Upealla paikallahan nuo rauniot ovat, vaikka kuten toteat, ne on tunnissa nähty. Olishan se pitänyt arvata, että kun joku niin suurella pieteetillä ja sinnikkyydellä paneutuu paikan hävittämiseen, tulostakin eli hävitystä tulee.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 7 tammikuun, 2018 - 11:18 pm

Mä jään aina historiaan jumiin. Teppo monasti sanoo, että ei tuollaisia jaksa kukaan lukea, mutta minä luotan lukijakunnan älykkyyteen! 😉

Minusta historiaan ei edes ole tarvinnut koulussa hikipinkona lukea. Riittää, kun on mielenkiinto ottaa selvää nyt kohteesta. Netti on täynnä tietoa. Olennaisinta on osata poimia sieltä itselle tärkeimmät.

Eniten ”säälittää” sellainen paikojen läpi pikamarssiminen, vailla mitään käsitystä siitä mitä siellä on tapahtunut. Oikeasti kiinalaiset esim. on just sellaisia. Yhteiskuva. Räps. Selfie. Räps. Ja seuraavaan kohteeseen.

Reply

Leave a Comment