Kairouan | Pyhä, karu ja kuvauksellinen kaupunki

Kairouan | Pyhä, karu ja kuvauksellinen kaupunki

tammikuu 5, 2018

“Kairouan on Islamin neljänneksi pyhin kaupunki, taivas historian rakastajille ja ehdottomasti yksi Tunisian tärkeimmistä turistinähtävyyksistä. Tämä eläväinen kaupunki on mahtava ostospaikka ja laadukkaiden mattojen koti. Kun olet väsyttänyt niskasi ihailemalla taivaita hipovia minareetteja, on aika suunnata soukiin ja aloittaa tinkiminen upeista käsitöistä minttuteen voimalla.”

Tuo edellinen oli erään matkaoppaan käsitys Kairouanista. Kairouan on Islamin neljänneksi pyhin kaupunki, siitä olen samaa mieltä, mutta siihen ne yhtymäkohdat tuon kuvauksen ja itse kokemani välillä  sitten jäävätkin.

Saavuimme Kairouaniin myöhään illasta, ja jo sisäänajo kertoi, että mihinkään kovin vauraaseen kaupunkiin emme olleet saapumassa. Vanha kaupunki sijaitsi aivan hotellimme vieressä ja kävelimme sinne ennen illallista. 200 000 asukkaan kaupunkiin nähden medina vaikutti vaisulta ja autiolta. Sadat miehet istuivat kahvilla, naisia ei näkynyt missään. Tuntui kuin kaupunki olisi ollut talviunessa.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan | Voiko jokaisen oven kuvata?

Seuraavana päivänä lähdimme katsomaan kaupunkia auringon valossa. Muutamia osia medinasta oli kunnostettu EU-rahalla ja nämä kadut erottuivatkin välittömästi edukseen.

Ovien suhteen Kairouanin medina tarjosi ällistyttävän määrän kuvattavaa. Ovia kannattaa vilkuilla muutenkin kuin kameran läpi. Niistä nimittäin pitäisi selvitä se, asuuko talossa beduiini, berberi vai arabi. En nyt vain enää muista mikä kenenkin tunnus oli, mutta tunnusaiheita ovat erilaiset nauhakoristeet, fatiman käsi ja arabiankieliset kirjoitukset. Sormusten tai käsien määrä merkitsee joka tapauksessa samassa talossa olevien perheiden määrää. Vihreät ovet vievät moskeijoihin.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan | Kamera laulaa

Aikanaan rakennustarpeista oli kovasti pulaa, joten niitä käytiin hakemassa pitkänkin matkan takaa. Perimätieto kertoo, että monet Kairouanin rakennuksien kivistä ovat peräisin silloisen Thysdrusen (nykyinen El Jem) kaupungista, joka sijaitsee Kairouanista 40 km etelään. On siis mahdollista, että osa talojen kivistä oli peräisin kaupungista, jossa olimme vierailleet edellisenä päivänä katsomassa kuuluisaa amfiteatteria.

Paikallinen tapa maalata ulkoseinät valkoiseksi ja käyttää usein sinisiä sävyjä ovissa ja ikkunanpielissä, tekee taloista ja kujista hyvin kuvauksellisia. Kairouanissa kaikki oli enemmän kuin ränsistynytta, mutta sellaisella rappioromanttisella tavalla, johon väkisinkin hieman rakastuu. En minä näissä kaltevissa ja murenevissa taloissa itse asua haluaisi, mutta niiden valokuvaaminen oli ihanaa.

Edellisen illan vaikutelma pysyi. Huolimatta nätisti paistavasta auringosta, kaupunki oli jotenkin täysin kuollut. Matkaoppaan lupaamia taivaita hipovia minareetteja tai mahtavia ostospaikkoja ei löytynyt. Kaikki näkemäni minareetit ovat Tunisiassa olleet melko matalia, joten tämä ei ollut yllätys. Se, että kukaan kauppiaista ei innostunut tyrkyttänyt meille yhtään mitään, sen sijaan oli.

Tuskin kaikissa medinan taloissa edes asuttiin, mutta silti katujen ja kujien autius oli poikkeuksellisen silmiinpistävää. Eihän Kairouan koskaan ole länsimaisten turistien suosiossa ollutkaan, mutta olisin odottanut suurempaa määrää muslimipyhiinvaeltajia kaupungin ”pyhyyden” takia.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan | Kuvernöörin talo

Kuvernöörin talo 1800-luvulta on hieman huonosti merkitty, mutta joku innokas kyllä matkalaisen sinne taluttaa, jos talo ei ota löytyäkseen muuten. Talon 18 huoneessa asui kuvernööri neljän vaimonsa ja 21 lapsensa kanssa. Oli päävaimon makuuhuone, sivuvaimon makuuhuone, kuvernöörin oma makuuhuone, juhlasali jne. Eniten kiinnostusta minussa herättivät koristellut katot, joihin oli uhrattu työtunti, jos toinenkin.

Huoneista monet olivat täynnä mattoja, sillä rakennus toimii nykyisin mattokauppana. Veikkaisin suurimman tulonlähteen olevan kuitenkin pienet opastetut kierrokset, joita kauppiaat vetivät. Me maksoimme 10 dinaaria (n.3 euroa) kierroksesta ja papparainen oli siihen ihan tyytyväinen.

Tuosta hintatasosta muutama huomio. Kansankuppilassa kahvi maksoi 0,25€ ja kokonainen patonki 0,06€ centtiä. Jääkaapin oveen magneetin olisi saanut 1 dinaarilla, eli n. 0,30 eurolla.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan | Sidi-Uqban, eli Suuri moskeija

Kairouanin tärkein vierailukohde on Sidi-Uqban, eli Suuri moskeija. Tämän moskeijan merkitys ja se, miksi Kairouan on Islamin neljänneksi pyhin kaupunki, vaatii hieman avaamista.

600-luvun alussa profeetta Muhammad yhdisti suuren osan Arabian niemimaan heimoista islamin uskontokunnaksi. 700-luvulla Umaijadien* dynastiaan kuulunut Hassan bin al-Numan alisti silloisen Tunisian alueella asuneet berberit käskyvaltaansa ja nykyinen Kairouanin kaupunki perustettiin uuden valtakunnan pääkaupungiksi.

800-luvulla emiiri Aghlabitesin (sunna) johdolla kaupunkiin rakennettiin Sidi-Uqban, eli Suuri moskeija. Tämä moskeija oli ensimmäinen tämän mittakaavan moskeija Pohjois-Afrikassa ja siksi sen merkitys muslimeille on niin suuri.

Moskeijan pääpihaa kiertävät sadat pylväät, jotka näyttävät nopeasti katsottuna hieman erikoisilta. Tarkempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat muusta rakennuskannasta poikkeavia ja vanhempia. Tiesin, että kierrätys on ollut muodikasta myös menneinä vuosisatoina, mutta silti pylväiden alkuperä hämmästytti. Kaikki pääpihan ja rukoussalin pylsäiden alaosat ovat nimittäin peräisin Karthagon tuhotusta kaupungista. Ei siis ihme, että Kathagossa ei ole paljoakaan katseltavaa jäljellä.

Puinen kaunis katto on valmistettu libanonilaisesta seetripuusta. Keskellä pihaa on aurinkokello ilmoittamassa rukousaikoja. Itse rukoushuoneeseen vieraat eivät pääse, mutta ovet ovat auki, joten valokuvaaminen onnistuu. Moskeija on yksi Tunisian kahdeksasta UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluvista kohteista ja sinne on 10 dinaarin pääsymaksusta.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan | Korkeakulttuurin keskus

Emiiri Aghlabites oli oppinut mies ja hän perusti Suuren moskeijan yhteyteen yliopiston, joka houkutti islamististen taiteiden ja tieteiden oppineita suojiinsa ympäri islamilaista maailmaa. Kaupunki kukoisti ja sieltä löytyi moskeijan ja yliopiston lisäksi myös lukemattomia palatseja, kirjastoja, puutarhoja, sairaaloita ja mm. erittäin toimiva vesilaitos. Tiedemiehet ja taiteilijat muodostivat nopeasti alueella asuneiden oppineiden kanssa korkeakulttuurin, jollaista ei sen jälkeen ole täällä nähty.

Juuri tähän ajanjaksoon perustuu Kairouanin status neljänneksi pyhinpänä islamilaisena kaupunkina Mekan, Medinan ja Jerusalemin jälkeen.

Vuonna 909 Fatimidien kalifaatti (šiia) valloitti alueen ja perusti uuden pääkaupungin Mahdian. Heidän jälkeensä vallan vei Ziridien berberidynastia, joka otti pääkaupungiksi jälleen Kairouanin. 1270 valtaan astui vauras Hafsids-dynastia, joka kielsi ei-muslimien Kairouaniin pääsyn 500 vuodeksi. Vasta vuonna 1881 ranskalaiset valloittivat Kairouanin, ja avasivat sen portit jälleen myös ei-muslimeille.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

Kairouan

La Kasbah

La Kasbah hotellin 95 euron hinta sisälsi myös illallisen. Hotellilla ei ole mitään tekemistä 5-tähden kanssa, mutta se oli siisti, turvallinen, toimiva ja sijaitsi hyvällä paikalla medinan vieressä.

Kairouan

Kairouan

Kairouan

*Ensimmäisiä valtakunnan laajennuksi johti profeetta Mohammad itse. Seuraavia alueita valloittivat ”Oikeaanjohdetut kaliffit” ja kolmannen aallon valloituksista vastasivat Umaijadienit, jotka eivät enää olleet suoranaista sukua profeetta Muhammadille itselleen.

  •  
  •  
  •  
  •  
11 comments

11 comments

El Jemin amfiteatteri ja Kairouanin Suuri Moskeija Tunisia tammikuu 13, 2018 - 3:23 pm

[…] Mutta onneksi Tämä Matka -blogi tutustui Tunisiaan hiukan toisenlaisella ohjelmaa kuin me ja heidän matkassaan pääset käymään myös Kairouanin medinassa! […]

Reply
Rosa tammikuu 13, 2018 - 1:40 am

Niin paljon hienoja kuvia! Yllättävän edullinen paikka. En muista hetkeen olleeni maassa, jossa kahvi maksaisi 25 senttiä.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA tammikuu 13, 2018 - 1:16 pm

Kyllä siitä kahvista tuolla sai pulittaa enemmänkin. Tuo on ns. kansankuppilanhinta. Niissä on vain se ongelma, että siellä voi olla 50 miestä ja ei yhtään naista. Hieman aina on sellainen olo, että nyt mä pilaan tän paikan naispöpöillä, kun sinne menen 😉 Etenkin vanhemmat miehet katsoo kyllä tosi pitkään. Toisaalta mä olen jo vanha nainen, joten se on enemmän sellaista uteliasta tuijottelua, kuin mihinkään pyrkivää. Asiaa auttaa paljon, jos Teppo on mun kanssa tai tulee siihen kahvilaan myöhemmin (ollaan esim. sovittu että tavataan siinä).

Reply
Virpi /Hätälasku tammikuu 7, 2018 - 11:56 pm

Voi älytöntä kun omalla tavallaan kaunista, nuo ovet ja kaikki. Heh, nauratti nuo päävaimo ja sivuvaimo, tittelit ne on nuokin! 😀 Täytyy kyllä sanoa että nyt Tunisia kuume nousee entisestään, kävin jo katsomassa matkoja! 😀

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA tammikuu 8, 2018 - 12:03 am

Mä mietin, olisko kiva olla olla esim. kolmas sivuvaimo … hymm…

Tunisia oli melkoisen kiva paikka. Vaikka matkalle mahtui paljon jupinaa ja puhinaa, niin perusvire oli positiivinen. Jo menisin uudestaan, niin ehdottomasti pidemmäksi aikaa kuin viikoksi, jotta ehtisi kiertää myös Saharaa.

Reply
Anita / My Tiny Travel Journal tammikuu 7, 2018 - 9:27 pm

Kauniita ovia ei voi mielestäni koskaan valokuvata liikaa! Todellakin ihanalla tavalla rappioromanttinen tunnelma ja mielenkiintoinen tuo moskeijan pylväiden historia. Paljonkohan muuten matot suurinpiirtein maksoivat tuolla, kyselitkö hintoja?

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA tammikuu 7, 2018 - 9:39 pm

En viitsinyt mattojen hintoja kysellä, sillä se olisi ollut heti signaali ostohalusta (mitä mulla siis ei ole). Tykkäisin kyllä uusista matoista, mutta minulla on sellainen tilanne, että yhtään mattoa ei enää kämppään mahdu 🙂 Olen perinyt vanhemmiltani paljon aitoja mattoja jaostanut niitä itsekin, joten osa on varastossa.

Joitakin vuosia sitten ostin 180×130 silkki/puuvilla soumakin, mitä tuollakin näyttivän kutovan. Villaisen sellaisen saa Suomestakin 200-500 euroa. Silkki/puuvilla samassa koossa maksaa 500-900 euron välillä. Soumakit on siis tietynlaisia kelimeitä, eli hieman paimentolaismaton tyyppisiä. Niissä on todella monia laatuja, ja ihan yksinkertaisia saa muutamalla sadalla eurolla.

Olen ostanut Intiasta silkki/silkki mattoja ja niiden hinnat sitten on jo kovempia.

Tuossa on linkki yhdelle nettisivulle, josta saa käsitystä mattojen hinnoista https://www.naintrading.fi/itamaiset-matot/kelim-matot-c-54.html?long1=70&long2=600&width1=50&width2=400&price1=100&price2=20000&cPaths%5B120%5D=true&cPaths%5B153%5D=true&sort=1

Reply
Jael tammikuu 6, 2018 - 12:39 pm

Upeita ovia ja koristeluita.Tuo vaalea matto ylemmissä kuvissa tosi nätti

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA tammikuu 6, 2018 - 1:29 pm

Tuo oli kyllä tosi kuvaukselinen kaupunki. Mattoja olisi ollut ostaa vaikka kuinka, mutta onneksi kotiin ei mahdu enää yhtään.

Reply
Sari tammikuu 5, 2018 - 10:50 pm

Ei näitä kuvia saa kattella nousee Tunisia matkakuume. Upeeta on kumminkin.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA tammikuu 5, 2018 - 11:42 pm

Tää paikka on mieletön! Siis samalla mielettömän ärsyttävä ja mielettömän kuvauksellinen. Ensin olin että, voi *aska mitä peräkylän *ersreikä. (Kuten Kemi). Sitten olin, että WOW, nyt äkkiä kamera laulaamaan – uskomattomat värit, kujat ja maisemat jotka oikein pyytää tulla taltioiduksi. Nyt harmittaa, että matka oli vain viikon mittainen. Olisi ehdottomasti pitänyt päästä Saharaankin.

Reply

Leave a Comment