Kadonnut kaupunki Petra oli kamelikaravaanien ABC

Kadonnut kaupunki Petra oli kamelikaravaanien ABC

joulukuu 4, 2016

Sveitsiläinen Ludwig Burckhardt oli päättäväinen mies. Hän uskoi, että kallioiden keskeltä löytyisi nabatealaisten kadonnut kaupunki Petra. Päästäkseen näkemään sen, 28-vuotias tutkimusretkeilijä oli valmis äärimmäisiin tekoihin. Hän opiskeli arabiaa, totutteli aavikon karuihin oloihin kävelemällä keskipäivän kuumuudessa, säännösteli juomaansa vettä, sekä antoi ympärileikata itsensä käydäkseen kunnon muslimista.

Beduiinien keskuudessa hänet tunnettiin syyrialaisena kauppiaana nimeltä šeikki Ibrahim Ibn Abdallah. Oppaat eivät kuitenkaan olleet halukkaita viemään ns. sheikkiä Petraan. Kadonnut kaupunki Petra oli täynnä vääräuskoisten rakennelmia ja selkeä pahojen henkien asuinsija. Burckhardt lahjoi oppaat sillä verukkeella, että kaupungin laidalla oli Mooseksen veljen profeetta Aaronin hauta ja hän oli vannonut uhraa­vansa Aaronin haudalla vuohen.

”Kallionseinämään edessämme oli hakattu hautakammio, jonka kauneus ja sijainti oli taatusti suunniteltu tekemään vaikutus tulijaan. Se on ehdottomasti yksi maailman kauneimmista muinaisista rakennuksista ja säilynyt niin hyvin, että näyttää siltä, kuin se olisi juuri valmistunut”, Burckhardt kuvaili 22. elokuuta vuonna 1812 näkemäänsä.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra  on monesta tuttu

Kadonnut kaupunki Petra on monelle tuttu Hergén Tintti-sarjakuvasta, mutta ennen muuta Steven Spielbergin Indiana Jones –elokuvasta Viimeinen ristiretki. Siinä tohtori Jones päätyy natsien jahtaamana Graalin maljan kätköön, jossa ikuista elämää lupaavaa pyhää esinettä on vartioinut ritari jo 700 vuotta. Elokuva on satua, mutta kyllä ristiretkeläisetkin Petrassa kävivät. Heidän saapuessaan vuonna 1116 kaupunki oli jo kuitenkin osittain hylätty.

Kadonnut kaupunki Petra

Petraan johtava sola näkyy kuvassa.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Mikä ihmeen suitsuke ja mirha?

Petran muinainen kansa nabatealaiset saavat kiittää vaurastumisestaan suitsukkeiden, mirhan ja Kuolleenmeren bitumin (tarvittiin balsamoinnissa) kaupan lisäksi myös sijaintiaan. Petran kohdalla kulki ristikkäin kaksi tärkeää kauppareittiä, joista toinen johti Punaiseltamereltä Damaskokseen ja toinen Persianlahdelta Gazaan Välimeren rannikolle.

Aromaterapeuttisten öljyjen arvo oli niin suuri noina päivinä, että frankinsensia eli suitsuketta tuotiin Jeesus-lapselle kullan kanssa.

Suitsukekauppa oli isoa liiketoimintaa. Muinaisen Lähi-idän uskonnot varmistivat sen, että ainetta tarvittiin. Suitsuketta kuului polttaa liki kaikissa päärituaaleissa. Sillä savustettiin pyhäköt ja sitä poltettiin hautajaismenoissa. Suitsuke kuului kaikkiin uskontoihin, oli kyse sitten juutalaisista, kristityistä, zarathustralaisista tai pakanoista.

Jeesukselle lahjoitettiin myös mirhaa, joka on hieman mystisempi asia. Mirhami eli mirha on Commiphora myrrha -puun pihkaa nesteyttämällä saatua kasviöljyä, jota on eräänlainen öljystä, viinistä ja hyväntuoksuisista yrteistä keitetty paksu neste. Tätä nestettä käytettiin Jeesuksen syntymän aikoihin lääkintään ja kuolleiden hautausvalmisteluihin. Mirha oli yhtä kallista kuin kulta tuolloin. Nykyisin sen hinta on  300–1000 €/kg tienoilla, riippuen laadusta, jalostusasteesta sekä ostetusta määrästä.

On arvioitu, että suitsukekaupan huippukaudella (100-luvulla) Etelä-Arabiasta vietiin vuosittain 600 tonnia mirhaa ja 3000 tonnia sekoitettuja suitsukkeita. – Barnaby Rogerson: Profeetta Muhammed. Ajatus Kirjat 2006.

Suitsukekaupasta saatavat voitot olivat tyrmääviä. Mikäli kauppiaiden onnistui saada karavaaninsa turvallisesti aavikon ja vuorten yli ja välttää Arabian riidanhaluisia beduiiniheimoja, he saattoivat odottaa saavansa 500 % voiton.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Petra oli paikallinen ABC

Petran kiviseinistä löytää vielä jälkiä akveduktista, joka on painovoimalla toimiva vesijohto ja kastelujärjestelmä. Akveduktin avulla petralaiset säästivät sadekausien vettä suuriin säiliöihin kuuman vuodenajan varalle ja pystyivät viljelemään maata karuissa oloissa. Parhaimmillaan vettä kulki akveduktissa 40 miljoonaa kuutiota päivässä.

Aikanaan karavaanitiet yhdistivät kaupunkeja toisiinsa kuin nykyinen moottoritieverkosto. Kuten autot nykyisin, myös kamelitkin ja niiden ajajat tarvitsivat tankkausta. Petra oli 2000 vuotta sitten yksi parhaimmista huoltoasemista.

Petralaiset eivät suinkaan tarjonneet palvelujaan ilmaiseksi, vaan nyhtivät lahjuksia sekä huikeita palkkioita rehusta, vedestä ja yöpymispaikoista. Kauppiaat myös ostivat ja myivät Petraan saapuvia luksustuotteita. Vuosien 400 eaa -100 jaa välillä petralaiset suorastaan kieriskelivät rahassa.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kivenhakkaajat saivat vaikutteita kaikkialta maailmasta

Nabatealaiset hautasivat vainajansa ensin pienempiin hiekkakivikallioihin koverrettuihin hautoihin. Hiljalleen vaatimattomuus sai väistyä ja haudoista tuli yhä prameilevampia. Lopulta nabatealaisille oli tärkeää rakentaa mahdollisimman näyttävä sukuhauta. Kiitos sen, on 2000-luvun turistilla tämä ihme ihailtavanaan.

Hiekkakivi mahdollisti rakentaa hautojen ympärille yhä hienompia kehyksiä. Sopiva kallioseinämä hiottiin sileäksi, jonka jälkeen julkisivu veistettiin ylhäältä alas asti. Joidenkin hautojen seinissä näkyy edelleen koloja, joihin kivenhakkaajien telineet kiinnitettiin. Sisällä olevat kammiot eivät ole kovinkaan suuria, sillä uhkana oli aina kallion sortuminen.

Malleja kivenhakkaajat saivat kaikkialta maailmasta. Nabetealaiset imivät uusia tyylejä, eivät suinkaan torjuneet vieraita kulttuureita. On korinttilaisia pylväitä, friisejä ja näyttäviä uurnia. Aarrekammioksi kutsuttu hauta, jonka turistit ensimmäisenä näkevät, on tyyliltään kuin kreikkalais-hellenistinen temppeli patsaineen, ornamentteineen ja kaksinkertaisine päätykolmioineen.

Rooman keisari Trajanus valloitti Petran verettömästi vuonna 106. Melko pian Petraan oli jo rakennettu roomalaisia kylpylöitä, pylväskäytäviä ja kokonainen amfiteatteri. Paikalliset jumalat vaihtuivat kreikkalaisiin.

Kadonnut kaupunki Petra pysytteli piilossa yli 800 vuotta

Vuosien 363 ja 551 maanjäristykset tuhosivat Petraa pahoin. Vuonna 423 siitä tuli bysantilainen kristillinen keskus. Sulttaani Saladin karkoitti valloittajat Petrasta vuonna 1189. Roomalaiset löysivät lopulta meriteitä lastiensa kuljettamiseen, jolloin maitse kuljetettujen tarvikkeiden kauppa romahti ja Petra unohtui vähitellen autiomaan hämäriin. Petra raunioitui ja pysyi piilossa vuoteen 1812

Aikanaan haudat oli rapattu ja maalattu kirkkain värein. Nyt aurinko on vienyt värit ja hiekkamyrskyt hioneet julkisivuja sileäksi. Hiljalleen pysäyttämättömät voimat: aurinko, tuuli ja vesi, syövät kaiken. 2 000 vuotta sitten laakso oli täynnä myös asuintaloja, mutta ne eivät ole säilyneet. Jäljellä on joitakin vanhoja asumuksia, temppeleitä sekä yli 800 hautaa.

Al-Siq sola

Al-Siq sola ei ole veden syövyttämä kanjoni, vaan vuori on joskus vuosimiljoonia sitten haljennut muodostaen solan, joka on kapeimmillaan vain muutaman metrin levyinen. Petran kalliot ovat  hiekkakiveä, yli 300 milj. vuotta vanhaa eroosion syömää graniittia. Värit ovat syntyneet, kun rautaoksidia sisältäneet vesimassat ovat huuhtoneet vuorten rinteitä miljoonia vuosia.

Solan pohjalla oleva polku mutkittelee, kapenee ja levenee vuorotellen laskien koko ajan hiljalleen alaspäin. Hiekkakiviset reunat kohoilevat korkeimmillaan 80 metrin korkeuteen.

Solassa on nyt helppo kävellä, sillä pinta on betonoitu. Vain alkupäässä kulkija joutuu taiteilemaan pienten kivien ja soran seassa. Aikanaan solaan ahtautuivat hevoset ja kamelit kuorminensa.

Nyt turisti joutuu väistelemään hevoskärryjä, joiden kuljettajat eivät kunnioita jalankulkijoita lainkaan. Alamäkeen hevoset liukastelevat kivisellä pinnalla ikävän näköisesti. Ylämäkeen taas hevosia läiskitään sähköjohdoista tehdyillä piiskoilla. Eräs kuljettaja huitaisi sellaisella ohimennen myös minua. Kyyti ei pysähtynyt, vaan jatkoi matkaansa kiukkuisista huudoistani huolimatta.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

”Aarrekammio” Al-Khazneh

Kun sola päättyy, esiin tulee ”Aarrekammio” Al-Khazneh. Aarrekammio on nabatealaiskuningas Aretas IV:n rakennuttama hautamonumentti. Tai sitten se on Al-Uzza (Isis) -jumalattaren temppeli. Tutkijat eivät ole vielä päässeet sopuun tästä. Mahdollisesti se on kumpaakin. Julkisivu on 30 m leveä ja 45 m korkea.

Legendan mukaan Moosesta takaa-ajanut faarao taikoi rakennuksen tänne ja sijoitti aarteensa julkisivun yläosassa olevaan uurnaan. Tuota uurnaa on yritetty avata ampumalla usein. Sen aukisaamiseen tarvitaan oikeasti uusi taika, sillä uurna on umpikiveä.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kuolleiden laakso

Kun jättää keskusaukion taakseen, edessä on jälleen uusi sola, jonka jälkeen itse laakso vasta avautuu. Kuolleiden kaupunki koostuu luolista ja kallioseinämään hakatuista hautakammioista.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kuninkaiden haudat

Solan vasemmalle puolelle jää Kuninkaiden haudoiksi kutsuttu rinne, jonka kalliohaudat on koristeltu vaikuttavasti. Fasadit ulottuvat jopa 40–50 metrin korkeuteen.

Petran kuninkaallisista haudoista ovat nähtävinä Uurnahauta, jota kutsutaan myös kuninkaalliseksi oikeussaliksi. Haudan julkisivun yläpuolella on uurna, josta rakennus on saanut nimensä.

Seuraavana vasemmalle on Silkkihauta. Sen vieressä on rakennus nimeltään Korinttilainen hauta. Viimeisenä on Palatsihauta, jonka jättiläismäinen julkisivu on kolmikerroksinen ja imitoi Rooman keisarin Neron Kultaista palatsia

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Luostari, Ad Deir

Petran luostari, Ad Deir, sijaitsee kaupungin laidalla. Ad Deiriin johtaa liki yhdeksänsataa kallioon hakattua porrasta. Paikkaa oletetaan Mooseksen sisaren Mirjamin hautapaikaksi. Luostari-nimensä se sai vasta viidennellä vuosisadalla, kun kristityt munkit käyttivät sitä kirkkonaan.

Kadonnut kaupunki Petra

Kuva Wikimedia

Petran papyruskääröt

Vuonna 1993 erään varhaisbysantin kirkon sivuhuoneesta löydettiin pahoin vaurioituneet 152 papyruskääröä 500-luvulta. Restauroinnin jälkeen ne toivat uutta tietoa: Petra ei tuhoutunut maanjäristyksessä vuonna 551, kuten oli luultu, vaan elämä siellä jatkui ainakin seuraavalle vuosisadalle. Papyrukset kertoivat tutkijoille paljon aivan normaalista elämästä testamenttien, omaisuusluotteloiden, lakien ja kauppakirjojen muodossa.

Petran beduiinit

Kallioluolia asuttivat aikaisemmin beduiinit. Vuonna 1984 beduiinit siirrettiin kuningas Husseinin rakennuttamiin kerrostaloihin ja paikasta tuli Unescon maailmanperinnekohde.

Beduiineillä on edelleen kuninkaan yksinoikeus turismiin alueella ja se näkyy. Heillä on tarkasti säädellyt keskinäiset säännöt myyntipaikoista ja kyydeistä. Heti portilta Siqin suulle voi ratsastaa hevosella. Solassa voi kyydiksi ottaa hevoskärryt mennen tullen. Alhaalla laaksossa on sallittua tarjota vain kamelikyytiä tai ratsastusta aasilla.

Beduiinit tarjoavat kyytiä sinnikkäästi. Älä sano miettiväsi tai ottavasi kyydin myöhemmin, sillä silloin he tulevat turhaan elukoineen odottamaan sinua käännöspaikalla olevan ravintolan luo. Jos tarkoituksesi on kävellä, sano vain napakasti – Kiitos ei.

Jos näet eläinten kaltoinkohtelua, voit ottaa ylös jokaisella kamelilla, aasilla tai hevosella olevan numeron ja ilmiantaa beduiinin, joka piiskaa tai muuten rääkkää eläintä. Valitettavasti aasialaiset ja paikalliset turistit ovat kovin välinpitämättömiä eläinten olojen suhteen. En siis suosittele mitään näistä kyydeistä. Eikä suosittele virallinen tahokaan. Kävele.

Alue on laaja, joten varaa sille aikaa. Palatessa koko matka on ylämäkeä, joten kannattaa pitää taukoja. Hyvää ruokaa saa luostarin luona olevasta ravintolasta ja juomaa kaikista kojuista. Sisäänpääsymaksu on n. 60 euroa.

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

IMG_4339

Kadonnut kaupunki Petra

Petra By Night

Meille tarjottiin myös mahdollisuutta osallistua Petra By Night-tapahtumaan. Kertoo jotakin päivän rankkuudesta, että kukaan ryhmästämme ei halunnut enää illalla lähteä uudestaan Petraan. Vaikka nyt ei ollut edes mitenkään kovin kuuma, oli 10 km kävely, josta 5 km tappavan tasaista ylämäkeä, vienyt sankaribloggareista kaikki mehut. Koko ryhmä söi illallisen melko vaitonaisissa tunnelmissa ja kaatui sänkyyn ilman puhettakaan “parista iltaoluesta baarissa”.

Kadonnut kaupunki Petra

Kuva Wikimedia

Petra kuuluu nykyajan seitsemään ihmeeseen. BBC valitsi Petran yhdeksi paikoista, ”jotka sinun on nähtävä ennen kuolemaa” ja UNESCO arvioi sen kuuluvan ”ihmisen kulttuuriperinnöistä arvokkaimpiin”.

Yhteistyössä Jordan Tourism Board

Kadonnut kaupunki Petra

Kadonnut kaupunki Petra

  •  
  •  
  •  
  •  
4 comments

4 comments

Pirkko joulukuu 8, 2016 - 3:36 pm

Hei
Olipas upeat kuvat ja pikkutarkka tarina!
Osaatko kerto kuinka tuonne Petraan on parasta matkustaa Aqabasta? Onko kovin tyyristä?

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA joulukuu 8, 2016 - 3:59 pm

Kiitos!

Kannattaa googlata Day trip from Aqaba to Petra, niin löytyy vaihtoehtoja.
Petran sisäänpääsy on yksistään noin 60 euroa muistaakseni. Pikainen haku näytti ryhmäreissun hinnaksi 130-160 euroa ja yksityisreissu joku 200-240 euroa.

Jos ei tarvitse opasta niin voihan tuonne ottaa taksinkin. Neuvottelee vaan kuskin kanssa päivähinnan.

Reply
Jael joulukuu 4, 2016 - 11:45 pm

Upeat kuvat ja paikka. Monet tuttavistani ja ystävistäni ovat olleet Petrassa,ja kaikille se on ollut vau-kokemus. Sääli että eläimiä kohdellaan tuolla huonosti,ei kiva:

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA joulukuu 5, 2016 - 10:03 am

Petra ei kyllä varmasti jätä ketään kylmäksi.

Tuo elukoiden piekseminen on kyllä vastenmielistä. Mikä siinä on, että ei voida hoitaa ja kohdella asiallisesti.

Reply

Leave a Comment