Jameos del Agua ja Mirador del Rio | Upeaa maisema-arkkitehtuuria

by Anna | TÄMÄ MATKA

Jameos del Agua ja Mirador del Rio sijaitsevat Lanzaroten pohjoisosassa melko vierekkäin. Paikat onkin helppo kiertää samana päivänä, sillä kumpikaan kohde ei vie montaa tuntia aikaa.

Jos kulttuurinnälkä on suuri, voivat Jameos del Agua ja Mirador del Rio houkuttaa käymään läpi myös muut Cesar Manriquen arkkitehtuuriset teokset pohjoisosasta saarta. Fundación Cesar Manrique (taiteilijan koti 80-luvulle asti), Lagomar (toinen näyttävä rakennus), sekä Jardin de Cactus, sijaitsevat kaikki lähekkäin toisiaan.

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Rio | Cesar Manriquen luomuksia

Jameos del Agua ja Mirador del Rio ovat Cesar Manrique suunnittelemia rakennelmia, joissa on upeasti hyödynnetty vulkaanisen maan muotoja ja muodostelmia. Jameos del Agua on kaunis maanalainen järvi ja Mirador del Rio taas näköalapaikka. Mutta kuka oli Cesar Manrique?

Cesar Manrique on Lanzaroten “se” henkilö. Tämä jo edesmennyt herra (1919 -1992) on suunnitellut suurimman osan Lanzaroten ilmeestä. Hän syntyi Lanzarotella, oleskeli Madridissa ja asui 60-luvulla mm. New Yorkissa. Vuonna 1962 Cesar Manrique palasi Lanzarotelle ja aloitti varsin kunnianhimoisen projektin. Hän halusi käyttää synnyinsaartaan alustana, jossa toteuttaisi taiteellisia ideoitaan, sekä puolustaisi ekologisia-arvoja.

Älykkään taiteilijan ja maisema-arkkitehdin ansiosta Lanzarotella on muun muassa voimassa sääntö, jonka mukaan talot eivät saa olla yli 3-kerroksisia ja mm. tienvarsilla ei sallita isoja mainoskylttejä. Myös talojen julkisivun väri, sekä ikkunaluukkujen väritys on määritelty tarkkaan. Manrique pyrki omissa töissään kunnioittamaan aina mahdollisimman paljon ympäristöä ja sulauttamaan omat työnsä saumattomasti ympäröivään luontoon.

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Mirador del Rio | Parhaat näkymät La Graciosan saarelle

El Rion näköalapaikka Lanzaroten pohjoisosassa on sijoitettu kallion päälle niin, että sieltä voi nähdä kolme pientä saarta, eli Chinijon saariston. Saarista suurin on La Graciosa, joka on hyvin rauhallinen paikka kiihkeimpänä turistikautenakin.

Cesar Manriquen suunnitteleman kahvilan suurista ikkunoista ja jyrkänteen vieressä kulkevalta terassilta olisi tarkoitus katsella huimaa näköalaa. Nyt on kuitenkin niin, että näköalapaikka on varsin usein pilvessä. Parkkipaikalla olikin muutama bussillinen valmisretkellä olevaa porukkaa ihmettelemässä, että mitäs tässä nyt kuvataan.

Olisimme silti maksaneet kiltisti 5 euron pääsymaksun ja menneet tuijottelemaan sumua. Pääsylippuja myyvä mies piti ideaa kuitenkin selkeästi hölmönä. Hän selitti vuolaasti meille, että ei kahvilaan kannata mennä, kun ei sieltä nyt mitään näe. Että menkää pöljät turistit takaisin autoonne, ajakaa pikkuista tietä jyrkänteen reunan vieressä ja sieltä näette ilmaiseksi ihan saman ja paljon paremmin.

Mies tosiaan tiesi mistä puhui. Pieni laskeutuminen alaspäin ja maisema avautui aurinkoisena edessämme. Ja millainen maisema!

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua | Maanalainen järvi

Jameos del Agua on maanalainen järvi, jonka ympärille Cesar Manriquen muokkasi toimintakeskuksen. Kallion sisällä olevan järven ympärillä on näyttävä puutarha ja konserttisali, joka on rakennettu hyödyntämällä tuliperäisen luolan akustiikkaa. Paikalla voidaan järjestää myös häitä ja muita juhlia. Viereisessä rakennuksessa on tulivuorimuseo, jonka näyttely tosin vieraillessamme oli remontissa.

Itseäni olisi kiinnostanut eniten ”Jameos Nights”, joka on pieni konsertti yhdistettynä illalliseen. Hinta näyttää olevan varsin kohtuulliset 40 euroa. Illallinen alkaa klo 1930 ja livemusiikki 2230. Jos tällaisesta kiinnostuu, niin lisää menusta ja muuta infoa täältä.

Järvessä asuu valkoisia luolarapuja, joita voi koittaa tihrustaa veden seasta. Kovin olivat pieniä, mutta jotain valkoista siellä pohjalla näkyi.

Luolaan mennessä ja alueelta poistuttaessa on paljon portaita, joten mikään lastenrattailla suoritettava paikka tämä ei ole. Jos on tällainen tasapainohäiriöinen, kuten minä, niin kapea reitti hämärässä valaistuksessa kallion ja järven välissä voi olla hieman haastava.

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Jameos del Agua ja Mirador del Río

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

4 comments

Elina Marjaana Travel Blog 27 huhtikuun, 2018 - 7:35 pm

Mielenkiintoista! Kiitos näistä Lanzaroten jutuista. Matka on pian käsillä ja kovasti olen etsinyt ideoita. Onneksi ystäväni on asunut saarella jo jonkin aikaa, mutta hänkään ei ollut vielä käynyt ihan kaikissa paikoissa, joita olen ehdottanut. Tuo uima-allas on mielenkiintoisen näköinen. 🙂

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 28 huhtikuun, 2018 - 9:29 am

Kiitos Elina

Lanzarotella on kyllä vaikka mitä mielenkiintoista. Vaikka siellä useasti olen käynyt, niin lähtisin koska tahansa uudestaan taas. Juuri laitoin Instagramiin kuvia lanzarotelta ja tuli kyllä kaipuu aurinkoon ja lämpöön.

Reply
Aron / Ja sitten matkaan... 22 huhtikuun, 2018 - 8:18 pm

Lanzaroten maisemat näyttävät edelleen upeilta tässäkin postauksessa. Näitä kirjoituksia on ollut kiva lukea ja kuvia katsella. Noissa tuliperäisissä saarissa on jotain kovin kiehtovaa. Vaikka en Lanzarotella olekaan käynyt, olen silti päässyt nauttimaan César Manriquen työn tuloksista. Teneriffan Puerto de la Cruzin merivesialtaat kun ovat hänen kynästään lähtöisin. Siellä on tullut joskus polskittua.

Reply
Maisemaonnellinen Johanna 22 huhtikuun, 2018 - 4:48 pm

Olipa kiva katsoa missä olen parikymmentä vuotta sitten käynyt! Kaipa niitä kuvia jostain kaappien kätköistä löytyisi – jos oikein kaivaisi… Tuo Jameos del Aqua teki kyllä jonkinlaisen vaikutuksen jo silloin, ja hyvältähän se näyttää edelleen. Eipä niitä rapuja silloinkaan silmällä erottanut, vaikka kuinka tihrusti.

Tuo Lanzarote on saari, jonne voisin lähteä uudelleenkin. Mutta maastokengät pitäisi sitten pakata mukaan. Tuo karu kauneus, joka kuvistasi välittyy hyvin, tarjoaa tarkemmin tarkasteltuna hienoja luontoelämyksiä – vaikkei sitä alkuun uskoisi.

Reply

Leave a Comment