Hansakaupunki Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Hansakaupunki Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

joulukuu 11, 2018

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri |  TALLINNAN vanhakaupunki seisoo vielä tänäkin päivänä upeasti säilyneen ja vankan puolustusmuurin takana. 1500-luvulla tämän varakkaan hansakaupungin puolustusjärjestelmä oli viritetty aivan huippuunsa. Kaupunkia ympäröi tuolloin yhteensä 2,3 km mittainen ja 16 metriä korkea muuri, jossa oli kaikkiaan 27 muurintornia, 8 porttitornia, 9 porttia ja 12 esipuolustustornia. 

Hyvin säilynyt muuri ja sen puolustustornit luovat Tallinnan vanhaankaupunkiin aidon keskiaikaisen tunnelman, vaikka aina vierailija ei välttämättä huomaakaan kulkevansa muurien ja tornien suojassa. 

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Kuvassa Tallitorni, yhdyskäytävää ja takana Lühike Jalg torni, jossa järjestetään keskiaikaista musiikkia esittävän Hortus Musicus -yhtyeen konsertteja. 

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri | Jäljellä on 25 tornia ja vajaa 2 km muuria

Nykyisin puolustusmuuria on jäljellä noin 1,8 km verran, muuritorneja on säilynyt 18 kappaletta, portti- ja esipuolustustorneja on pystyssä neljä ja lisäksi löytyy vielä kolme matalaa ja raunioitunutta tornia. 

Kiek in de Kök eli ”kurkkaa keittiöön” -torni, Neitsitorni, Tallitorni ja Lühike Jalg torni ovat Tallinnan puolustusmuurin säilyneitä muuritorneja ja ne on yhdistetty neljän tornin helposti kierrettäväksi kokonaisuudeksi. 

Tornien tutkimiseen on mahdollista yhdistää käynti myös 1670-luvulta peräisin olevissa sotilastarkoituksiin rakannetuissa Bastionien tunneleissa, jotka sijaitsevat Toompean kukkulan alla. Kierrokselle kannattaa, jos mahdollista suunnata oppaan kanssa. Näyttelyt eivät ole kovinkaan informatiivisia ja yksinään kiertäen monta yksityiskohtaa jää huomaamatta ja monta tarinaa kuulematta. Lisää tietoa kierroksista saa Tallinnan linnamuseon sivuilta.

neli-torni

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri | Muuria tarvittiin paitsi vihollisia vastaan, myös erottamaan kaksi kaupunkia toisistaan

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri on rakennettu monessa osassa. Se muuri, jonka vierailija nyt näkee, on peräisin alkaen 1300-luvulta. 

Keskiaikainen Tallinna oli jakaantunut kahteen kaupunginosaan. Toompean kukkulalla sijaitsi yläkaupunki, joka oli Viron herttuakunnan pääkaupunki (Domberg eli yläkaupunki). Yläkaupungissa jossa asuivat papisto ja aateliset. Ensimmäinen muuri rakennettiin Toompean suojaksi vuonna 1229. 

Hansakaupunki Reval eli alakaupunki sijaitsi Toompean kukkulan itäpuolella ja siellä asuivat käsityöläiset ja kauppiaat. Alakaupungin ensimmäisen suojamuurin rakentamiskäskyn antoi kuningatar Margaret Sambirian vuonna 1265. 

1300-luvulle tultaessa vaatimattomat maavallimaiset ympärysmuurit puisine vartiotorneineen alkoivat korvaantua liuskekivestä tehdyllä muurilla ja kaksiosainen kaupunkirakenne näkymään kaupunkikuvassa selkeämmin. Yläkaupungin saksalainen ritarikunta ja alakaupungin porvaristo noudattivat omia lakejaan ja tulivat käytännössä niin huonosti toimeen keskenään, että sulkivat mm. kaupunkien välisen portin aina lukolla yöksi.

1400-luvulle tultaessa Tallinna oli jo vauras 5000 asukkaan hansakaupunki, jonka kautta kulki Pihkovasta ja Novgorodista länteen mm. turkiksia, hylkeennahkaa ja pellavaa, sekä vastakkaiseen suuntaan verkaa ja suolaa. Varakas kaupunki houkutteli valloittajia, mutta vihulaisten yritykset tyssäsivät aina Pohjois-Euroopan vankimpaan puolustusmuuriin. 

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri | Tanskan kuninkaan puutarha ja legenda Danneborgista

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri eivät ensimmäiseksi luo mielikuvaa puutarhasta. Sellainen muurin vierestä kuitenkin löytyy, tosin talvisin paikka näytti enemmän kiviseltä aukiolta, kuin vehreältä puutarhalta. Tanskan kuninkaan puutarhaksi nimetty aukea sijaitsee Toompean rinteessä Neitsitornin vieressä. Tähän pieneen puistoon liittyy myös legenda Tanskan lipusta.

Tanskan kuningas Valdemar II taisteli pakanoita, eli silloisia virolaisia vastaan vuonna 1219 tällä paikalla. Hyökkäys kuitenkin hidastui, koska ovelat virolaiset olivat piilottaneet osan sotajoukostaan lähimetsiin ja hyökkäsivät tanskalaisten selustaan. Kuningas Valdemar oli hätää kärsimässä, mutta koska ristiretkellä oltiin, puuttui Jumala sodankulkuun. Taivas aukeni ja legendan mukaan Tanskan kuninkaan käsiin laskeutui suuri punavalkoinen lippu, jonka alla taistellen voitto pakanoista oli varma. Tanskan kansallislippu Dannebrog oli syntynyt.

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri | Neitsitorni on nyt jälleen auki ja kunnossa

Neitsitorni rakennettiin 1300-luvulla kolmekerroksiseksi. Kaupungin puolella siinä ei ollut tuolloin lainkaan seinää. 1400-luvulla torniin rakennettiin vielä yksi kerros lisää. Tarinoiden mukaan torniin olisi suljettu rangaistukseksi rötösteleviä prostituoituja, mutta melko huonosti avonainen puolustustorni sopii vankilaksi.

Neitsitorni tuhoutui Liivinmaan sodissa (1558–1583) ja se mitä jäi jäljelle, remontoitiin hiljalleen asuinkäyttöön. 1900-luvulla tornissa asui eri alojen taiteilijoita. Vuonna 2004 Neitsitorni rupesi olemaan varsin huonossa kunnossa ja se päätettiin sulkea kokonaan.

Tornin oli ennen toista maailmansotaa omistaneet saksalainen perhe, jonka sukulaiset vaativat sitä tuolloin itselleen takaisin. Perhe oli aikoinaan Saksan johdon kutsusta palannut Saksaan, ja heille oli tuolloin paluumuuton yhteydessä maksettu kompensaatio menettämästään omaisuudesta. Viron kaupunki päätti tähän vedoten ottaa tornin hallintaansa ja vuonna 2011 torniparalle vihdoin ruvettiin tekemään jotain. Lopulta, vuonna 2013, se jälleen avattiin yleisölle.

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Alun perin tornin nimi lienee ollut Megede (Mägede) torn. Megede on todennäköisesti saksankielinen tytönnimi ja vuosien saatossa sillä on ruvettu tarkoittamaan yleisesti tyttöä tai neitoa. Torni on Google Mapsissa merkitty nimellä Maiden Tower.

Neitsitornin yläkerrassa toimii kahvila, josta pääsee siirtymään torneja yhdistävälle käytävälle. Tämä katettu käytävä ohittaa Tallitornin, joka on puolustusmuurin torneista pienen (alla kuvassa). Paikka on varsin hyvä, jos tarkoituksena on saada kivoja kattokuvia Tallinnasta. Yhdyskäytävässä on muurin aukkoihin sijoitettuna hevosenpäitä, joiden tarina jäi hieman epäselväksi minulle. Hevoset olivat kuulemma olleet jostain niin iloisia, että ne lensivät talleistaan ja jäivät muuriin kiinni (?).

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri | Lühike Jalg torni ja Lühike Jalg kummituskatu

Torneja Tallinnassa riittää ja monella niistä on monta kutsumanimeä. Lühike Jalg torni sijaitsee Lühike Jalg kadulla ja sitä näkee kutsuttavan myös nimillä Lyhytjalan torni, Lühike Jalg torni tai Lühikese jala Väravatorn. Tähän torniin on päivisin pääsy käsittääkseni ainoastaan oppaan kanssa. Tornin kaunis ja korkea kattorakenne antaa sille erinomaisen akustiikan ja keskiaikaista musiikkia esittävä Hortus Musicus -yhtye konsertoikin tornissa tavallisesti lauantaisin. 

Lühike Jalg on kapea porraskatu, jota pitkin moni laskeutuu alas Toompealta vanhaankaupunkiin. Katu on myös Tallinnan kuuluisin kummituskatu. Jos aaveita ei muuten satu näkemään, niin kolme sellaista löytyy patsaan muodossa Tanskan kuninkaan puutarhassa. 

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri | Kiek in de Kök

Tykkitorneista massiivisin on peräisin 1470 -luvulta ja nimeltään Kiek in de Kök eli ”kurkkaa keittiöön” -torni. Tarinan mukaan torni oli niin korkea, että sieltä näki savupiippujen kautta ihmisten keittiöihin. No ehkäpä ihan tornin vieressä olevien talojen keittiöihin olisi näin voinut nähdäkin. Todennäköisesti nimi tulee siitä, että sotilaat itse vitsailivat sillä, kuinka muka kurkkivat ihmisten keittiöihin vahtivuorojen aikana.

Kiek in de Kök -torni saavutti useiden rakentamis- ja vahvistamisvaiheiden jälkeen kunnioitettavan 49 metrin korkeuden. Sen alimmassa kerroksessa sijaitsi ammusvarasto ja neljä seuraavaa kerrosta oli varattu tykeille. Kerroksissa oli kaikkiaan 27 tykkien ampumapaikkaa, sekä 30 aukkoa käsiaseita, kuten hakapyssyjä varten. Yläkerros oli avoin tasanne, johon voitiin sijoittaa esim. katapultti. On mahdollista, että tornissa oli rauhanaikana väliaikainen kattorakennelma, joka sodan syttyessä purettiin. Ainaki tornissa lienee ollut jossakin kerroksessa takka. Pysyvä katto rakennettiin vasta 1600-luvun lopussa.

Kiek in de Kök -tornissa on useampikin näyttely. Alakerrassa esitellään Talinnan vesihuoltoa ja yläkerrassa taas pääsee tutustumaan kidukseen. Kuvassa alla kommunismin aikainen juomavesiautomaatti, jossa aatteen mukaan kaikki jakoivat saman lasin. Kiek in de Kök -tornissa kulkee yhdyskäytävä Neitsitorniin ja sieltä alkavat myös kierrokset Bastionien tunneleihin.

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

Tallinnan tornit ja kaupunginmuuri

*Kyseessä oli #itämerenjoulu -nimeä kantava medialle suunnattu kiertomatka, jossa kolme laivavarustamoa: Viking Line, Tallink Silja ja Eckerö Line esittelivät laivojensa joulua ja #VisitTallinn Tallinnan vanhaakaupunkia

  • 21
  •  
  •  
    21
    Shares
0 comment

Leave a Comment