3,4K

Hurmaava Haapsalu – Rakkautta ensi silmäyksellä <3

Haapsalu on erittäin viehättävä virolainen pikkukaupunki. Paikan romanttiset puutalot ruusuineen, pitkä rantapromenadi ja keskiaikainen vanhakaupunki miellyttivät minua välittömästi. Se oli rakkautta heti ensi silmäyksellä.

En suinkaan ole ihastumisessani yksin. Haapsalu on kelvannut keisareillekin kesäpaikaksi ja elää nyt jonkinlaista nousukautta. Koronarajoitukset ovat saaneet matkailijat tutkimaan Viron karttaa tarkemmin ja käydessäni heinäkuussa 2020 Haapsalussa, meno oli hyvinkin kansainvälistä.

Haapsalun vanhakaupunki on kompakti kokonaisuus

Haapsalun vanhakaupunki on varsin kompakti. Sen keskipisteenä voi pitää vanhaa piispanlinnaa, joka viihdyttää varsinkin lapsiperheitä, mutta toki myös kulttuurista ja kummituksista pitäviä. Tähän linnaan, tai oikeammin sen tuomiokirkkoon rakennettuun kastekappeliin liittyy Valkoisena Daamina tunnettu Viron kuuluisin kummitus.

Tarinan mukaan eräs tuomioherra toi rakastajattarensa pojan vaatteisiin pukeutuneen linnaan. Petos kuitenkin paljastui ja koska luostarin laki kielsi naisia astumasta jalallaankaan luostarin kynnyksen yli, neito muurattiin kastekappelin seinään. (Miksei muuten tuomioherraa myös?) Onneton neito käy nykyisin näyttäytymässä luostarin ikkunassa täydenkuun aikaan.

Itse en käynyt piispanlinnassa, vaan tyydyin kävelemään vanhaa kaupunkia ristiin rastiin. Tämä osa kaupunkia on täynnä kahviloita, ravintoloita, taidegallerioita, käsityöliikkeitä ja erilaisia pikkukauppoja, joista voi ostaa kaikkea mahdollista upeista pitsihuiveista tavalliseen turistirihkamaan. Pyörittelin pitkään kädessäni kaunista rottinkikoria, mutta jätin sen nyt kuitenkin ostamatta. Muutama puinen lumihiutalekoriste tarttui matkaan mukaan.

Puutaloja korttelikaupalla

Haapsalussa on säilynyt paljon kauniita vanhoja puutaloja. Rakennuksia on kunnostettu ja kunnostetaan jatkuvasti, mutta vielä löytyy myös niitä rapistuneitakin. Tein neljän tunnin ”haahuilu”-kävelyn iltapäivästä, mutta onnistuin luultavasti näkemään vain murto-osan pitsihuviloista.

Haapsalu | Rantapromenadi

1800-luvulla Venäjän ja Keski-Euroopan aateliset viettivät mielellään Haapsalussa kesää. He hoidattivat terveyttään mutakylpylöissä ja uivat Haapsalun rannikon lämpimissä merivesissä. Näiden aikojen peruja on komea rantapromenadi, jonka sydän on 1800-luvun loppupuolella rakennettu pitsikoristeinen Kuursaal.

Rannan hieman omituinen yksityiskohta on meressä jököttävä muovinen jääkarhupatsas. Tämä nalle on vuodelta 2010, ja sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä ns. ilmastohumpan kanssa, kuten osa matkailijoista tuntuu olettavan. Samalla paikalla sijaitsi ennen vuonna 1923 valmistunut puinen jääkarhupatsas, Jääkaru. Neuvostosotilaat polttivat Roman Haavamägin tekemän jääkarhun ja muut promenadilla olleet puiset veistokset 1930-luvulla.

Vanhankaupungin vieressä on ranta, jonka nimi herättää mielenkiinnon: Afrikanranta. Selitys tälle eksoottiselle nimelle tulee siitä, että aikanaan kylpijät hieroivat rannalla ihoonsa terveysvaikutteista mustaa mutaa ja näyttivät siltä, miltä afrikkalaiset 1800-luvulla ihmisistä näyttivät, eli mustilta.

Afrikka-aiheisia paikkoja löytyy Haapsalusta myös muualta. Yövyn tällä Viron kiertomatkallani Haapsalussa Kongo nimisessä hotellissa ja sen nimi juontaa taas kommunismin aikoihin. Paikalla sijaitsi tuolloin kapakka, joka nimettiin veljeshengessä marxilais-leniniläinen Kongon kansantasavallan mukaan.

Haapsalu | Rautatieasema ja Euroopan pisin laituri

Haapsalu oli aikanaan kylpyläkaupunkina Venäjän tsaarien suosima lomapaikka. Erityisesti Venäjän keisari Nikolai II vaikutti kaupunkiin tukemalla Haapsalun rautatieaseman rakentamista. Tsaari ei kuitenkaan itse koskaan uskaltanut attentaatin pelossa käyttää junaa Haapsaluun saapuessaan.

Upea asemarakennus on neljäosainen: matkustajasali, keisarillinenpaviljonki, näitä yhdistävä katos ja 216 metrin pituinen katettu laituri. Laiturin pituus määräytyi keisarillisen junan pituuden mukaan ja sen sanotaan olevan Euroopan pisin.

Matkustajajunaliikenne Haapsaluun toimi Tallinnasta vuosien 1905-1995 välillä. 1990-luvulla rataosuutta hallinnoinut liikemies myi ratakiskot romuraudaksi. Jäljelle jäivät vain ratapihalla olevat pätkät.

Rautatieasema on ehdottomasti käynnin arvoinen kohde. Ratapihalla on ihmeteltävänä myös sekalainen joukko erilaisia junavaunuja ja vetureita.