Grense Jakobselv – Norjan ääretön itäreuna

1,5K

Grense Jakobselv – Norjan ääretön itäreuna

Grense Jakobselv ei ole vain syrjäinen kylä Barentsinmeren rannalla – se on myös paikka, josta voi katsoa suoraan Suomen menettämään Petsamoon ja nähdä, miten valtioiden rajat piirtyvät maisemaan konkreettisina merkkeinä.

Et löydä täältä kahvilaa etkä matkamuistokojuja. Sen sijaan Grense Jakobselv tarjoaa hiekkarannan, ja kyltin, joka kieltää virtsaamasta Venäjän suuntaan.

Grense Jakobselv on pieni kylä Norjan Finnmarkin maakunnassa, Sør-Varangerin kunnassa, Barentsinmeren rannalla, Jakobselva-joen suulla, joka toimii Norjan ja Venäjän rajana. Paikka tuntuu maailman laidalta. Se on mantereellisen Norjan itäisin kohta, kauimmin tietä pitkin mitattuna Oslosta — etäisyys on noin 2465 km, kun pysytään yksinomaan Norjan puolella.

Norjalaisia asutuksia alueella on ollut vuodesta 1851 alkaen. Alueella on aiemmin elänyt myös saamelaisia, mutta vuoden 1826 rajalinjaukset ja myöhemmät muutokset muuttivat väestöpohjaa.

Tie Grense Jakobselviin kulkee Norjan vanhimman tunturin kautta

Tie Grense Jakobselviin kulkee mutkitellen yli Norjan vanhimman kallioperän, Hompenin, jonka ikä on noin 2900 miljoonaa vuotta. Matkan varrella kannattaakin pysähtyä katsomaan tätä geologista ikonia ja pohtimaan ajan mittasuhteita.

Bjørnstadista alkava Riksvei 886 on aluksi asfaltoitu, mutta muuttuu myöhemmin kapenevaksi hiekkatieksi. Viimeiset 30 kilometriä ovat melko epätasaista möykkelikköä, jossa auton jousitus joutuu koville. Loput 10 kilometriä kulkevat aivan Jakobselvan– eli Vuoremijoen – vartta pitkin. Joki toimii Norjan ja Venäjän rajajokena noin 24 kilometrin matkalla. Rajajoki Jakobselva on 45 kilometriä pitkä ja tunnetaan erinomaisena lohikalastuspaikkana.

Petsamo näkyy joen toisella puolella

Norjan vanhimman kallioperän muotoja katsoessani tajusin, että katson itse asiassa menetetyn Petsamon aluetta. Petsamon menetys näkyy konkreettisesti Grense Jakobselvissa, jossa entinen Suomen alue alkaa rajajoen takaa. Miten alue olisi kehittynyt osana Suomea ja mitä yhteys Jäämerelle olisi merkinnyt Suomelle vuosien saatossa?

Älä pissaa Venäjälle päin – “No peeing towards Russia”

En onnistunut löytämään kylttejä, joissa kielletään Venäjälle päin pissiminen. Sellaisia on oikeasti ollut olemassa, liekö nyt poistettu? Kaikenlaisia muita varoituskylttejä kyllä oli joka mutkassa.

Norjan ja Venäjän välinen maaraja on yksi Euroopan tiukimmin valvotuista, ja sen valvonta on molemmin puolin jatkuvaa. Norjan puolella rajaturvallisuudesta vastaa rajavartiosto yhdessä Etelä-Varangin varuskunnan kanssa, ja partiointi tapahtuu sekä maastossa että vesillä. Korkeille kallioille ja strategisiin kohtiin sijoitetut tarkkailuasemat ja kameravalvonta seuraavat liikennettä vuorokauden ympäri. Venäjän puolella vastaavasta toiminnasta vastaa FSB:n alainen rajavartiopalvelu, jonka tukikohdat ja partiointireitit näkyvät selvästi joen toisella rannalla.

Norjan rajavartioston sotilaita oli käydessäni hiekkarannan tuntumassa ottamassa aurinkoa ja vartioimassa turistien touhuja.

Kuningas Oscar II -kappeli – vallan symboliikkaa kivirinteillä

Kuningas Oscar II -kappeli on Grense Jakobselvin tunnetuin maamerkki ja vahva symboli Norjan läsnäolosta rajaseudulla. Kivestä rakennettu pitkäkirkko valmistui vuonna 1869, ja se sai nimensä Ruotsin ja Norjan yhteisen hallitsijan mukaan.

Rakennus on kylän kokoon ja paikkaan nähden täysin ylimitoitettu, mutta kirkko pystytettiinkin aikoinaan vahvistamaan Norjan aluevaatimuksia Venäjän rajalla. Valitettavasti kappeli on nykyisin pääosin suljettuna, mutta sen jykevä arkkitehtuuri ja jylhälle rantakalliolle sijoittuva sijainti tekevät siitä edelleen vaikuttavan näyn, jonka tarkoitus on ollut muistuttaa niin paikallisia kuin ohikulkijoitakin siitä, kenen hallintaan alue kuuluu.

Kuningas Oscar II -kappeli kertoo edelleen ajankohtaista tarinaa valtioiden rajojen merkityksestä ja ihmisen halusta jättää pysyvä jälki syrjäisimmillekin kolkille.

Grense Jakobselvin ranta

Grense Jakobselvin ranta-alue on yllättävän suuri. Vieraillessani parkkipaikka oli täynnä matkailuautoja. Myös innokkaista kalastajia näkyi. Uimassa ei ollut ketään, mutta rannalla kävelijöitä senkin edestä. Paikka on kaunis aurinkoisena kesäpäivänä. Syksyn tuulissa vaikutelma olisi voinut olla toinen.