Datong ja uusi ”vanha kaupunki” – Hyvin kiinalainen juttu

by Anna | TÄMÄ MATKA

Vuonna 2008 Datongin pormestari Geng Yanbo päätti, että Datongista pitää saada kiinnostava kohde kiinalaisten turistien silmissä. Kaupungin ympäristössä oli kyllä Unescon kohteita, mutta itse Datong oli lähinnä hiilipölyn peittämä kaupunki, jossa oli rinnan vanhoja hutongeja ja 70-luvun kerrostaloja.

Kun katsoo kartasta missä Datong sijaitsee, huomaa pormestarin ongelman. Kyseessä ei todellakaan ole se Kiinan vetovoimaisin kaupunki sijainniltaan. Vieressä ovat Kiinan suurimmat kivihiilentuotantoon keskittyvät alueet, ja naapurissa on Gobin autiomaa, joka ei koskaan ole ollut mikään houkutteleva paikka.

Se, mitä pormestari teki, on länsimaalaisittain täysin käsittämätöntä, mutta kiinalaisittain hyvinkin tyypillistä. Sanoisin, että Datong ja pormestari Geng Yanbo ovat hyvin kiinalainen juttu.

Untitled

Datong | Uusi vanha kaupunki

Pormestari Geng Yanbo päätti, että Datongin ympäristön kohteissa vierailevat turistit piti saada kuluttamaan rahojaan myös itse kaupunkiin. Tarvittiin jotakin mielenkiintoista, riittävän helposti omaksuttavaa, sekä kansallistunnetta vahvistavaa. Jotakin jossa kiinalaiset ryhmät saisivat vaeltaa, kuluttaa rahojaan ja valokuvata. Hän tökkäsi sormensa historiankirjoihin ja valitsi Ming-dynastian olemaan esikuvana uudelle ”vanhalle kaupungilleen”.

Pormestari aloitti projektin, jonka seurauksena 3,3 neliökilometrin alue rakennettiin uudestaan jäljittelemään hyvin luovasti 1500-luvun Ming-valtakunnan arkkitehtuuria. Jopa ”kansallinen aarre” -luettelossa mainittu Huayansin luostari, koki hyvin rajun kasvojen kohotuksen pormestarin arkkitehtien pöydillä.

Datong

Datong

Uutta ”vanhaa kaupunkia”

Datong

Datong

Datong

Datong

Vain maalaukset ja pölyyntyneet Buddha-patsaat ovat aidosti vanhoja. Kaikki muu on uutta.

Datong | Rakennetaan vielä muurikin

Jopa Kiinan mittakaavassa pormestarin hanke oli massiivinen. Pelkkä uuden ”vanhan kaupungin” rakentaminen ei sekään kuitenkaan riittänyt pormestarille. Hän halusi vieläkin jotain suurempaa.

Datongin ympärillä on aikanaan ollut n. 4 km pitkä muuri. Siitä ei kuitenkaan ollut käytännössä kuin paloja siellä täällä jäljellä. Niinpä ”vanhan kaupungin” ympärille rakennettiin valtava uusi kaupunginmuuri, ”historiallisen kulttuuriperinnön pelastamiseksi ja suojelemiseksi”. Tätä muuria mainostetaan vaikuttavana esityksenä restauroinnista, jonka ansiosta ihmiset voivat nähdä Ming-dynastian mahdin.

Minun on hieman vaikea ymmärtää, miten vanhan muurin rapautuvia pätkiä suojelee se, että rakennetaan kilometreittäin uutta muuria, mutta kuten jo aiemmin sanoin, tämä on kovin kiinalainen juttu.

Datong_City_Wall_in_1907_1

Kuvassa Datongin alkuperäistä muuria. Kuva vuodelta 1907

The imposing fortified city wall has been mostly rebuilt – although critics dismiss it as a ‘fake relic’. Photograph: Yuan Ren

Untitled

One conservation expert says vital details of the wall’s 62 watchtowers have been altered from the original designs. Photograph: Yuan Ren

Wikimedia Commons

Wikimedia Commons

Datong | Miten meni kaupunkilaisten mielestä?

Datongin kaupungista  3,3 neliökilometriä muuttui muutamassa vuodessa hyvin kaupalliseksi matkailualueeksi. Vanhan hutong-korttelit räjäytettiin maan tasalle. Yli 500 000 asukasta joutui siirtymään kodeistaan muutaman kuukauden varoajalla. Osa vastusti siirtoa, mutta maat ja muut rakennukset kirjamellisesti kaivettiin heidän talonsa ympäriltä pois. Rakennustyömaiden reunamilla osa asukkaista elää vielä vanhoissa kodeissaan roskien ja mutaisten katujen keskellä.

Tällainen toiminta on mahdollista Kiinassa, koska kaikki maa kuuluu valtiolle ja paikallisalueiden päättäjillä, kuten pormestarilla, on hyvin paljon itsenäisyyttä ja päätäntävaltaa näpeissään. Kiinassa ei myöskään vanhaa arvosteta samalla lailla kuin länsimaissa, vaan vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen voidaan nähdä kehityksenä ja osana ”uutta uljasta Kiinaa”.

Entiseen pormestariin on liitetty raportteja, joissa mainitaan mm. väkivaltaisia yhteenottoja purkutyöntekijöiden ja kodistaan häätöä vastustavien asukkaiden välillä. Kiinan kulttuuriministeriön kulttuuriperinnön valtionhallinnon virkamies luonnehti Datongin rakennushankkeen olevan ”mielenkiintoinen tapaus”. Hurjimmillaan marraskuun 2014 kommunistisen puolueen päämajassa räjähtänyt pommi, joka tappoi yhden henkilön, liitetään Datongin entiseen pormestarin harjoittamaan politiikkaan.

Vuonna 2013 pormestari nimitettiin Taiyuanin kaupunginjohtajaksi (joka on neljän miljoonan asukkaan kaupunki, myös Shanxin provinssissa). Hänen lähtönsä jälkeen koko projekti lässähti.

Mikäli aihe kuitenkin kiinnostaa, voi esim. seuraava artikkeli valaista asiaa lisää: Back to the future: the fake relics of the ’old’ Chinese city of Datong.

Datong

Vanhoja hutongeja

Datong

Datong | Kiinalainen elämyspuisto

Käytännössä Datongin keskusta ei ole enää elävä kaupunki, vaan Disneyland. Kadut olivat hyvin hiljaisia vierailumme aikana, lukuun ottamatta suuren aukion reunamien vaatekauppoja, jotka kilpailivat huomiosta soitamalla kiinalaista pop-musiikkia. Pienillä kujilla uudet liiketilat olivat tyhjiä. Ainakaan lokakuussa kaupungin uusi ”vanha kaupunki” ei vetänyt edes kiinalaisia turisteja puoleensa.

Toisaalta Datong on ollut vielä 20 vuotta sitten kivihiilen täysin mustaksi värjäämä kaupunki, josta kukaan ei ollut kuullutkaan. Nyt kaupunki mainitaan Kiinan 24 mielenkiintoisimman kaupungin joukossa.

Yungangin luolat | Osa pormestarin kunnianhimoista hanketta

Datongin lähellä on säilynyt paljon merkkejä myös ihan oikeasta Kiinan muurista. Täällä muuri oli kuitenkin tehty maasta, ei tiilistä, joten säilyneet osat ovat hyvin huonossa kunnossa. Ne osat, jotka voidaan vielä silmällä erottaa, on rakennettu Ming-Dynstian aikana 1348-1644. Yksi alkuperäisen muurin osista on helposti saavutettavissa samalla kun vierailee Yungangin luolilla.

Datong

Erään seurueemme jäsenen kuva ihan oikeasta Kiinan muurista

Yungangin luolat ovat sanana harhaanjohtava. Kyse ei ole niinkään luolista, vaan yli 50 000 kappaleesta Buddha-patsaita. Tarkalleen 51 002 Buddha-patsasta on louhittu 251 erilaiseen ja erikokoiseen hiekkakiviseen syvennykseen. Pienin patsas on vain 2 cm mittainen miniatyyri, kun taas suurin on 17 metriä korkea jättiläinen.

Viime vuosina luolien ympäristö on muutettu puistoksi ja luolien läheisyyteen on tehty valtava vierailijakeskus matkamuistomyymälöineen, massiivisine temppeleineen, tekojärvineen, sekä ravintoloineen. Mikään rakennus ei kuitenkaan ole vanha, vaan muutaman vuoden takainen. Temppelit eivät ole oikeita temppeleitä, eivätkä temppeleissä tuotteita myyvät munkit oikeita munkkeja.

Kyseessä on yksi Datongin pormestarin Geng Yanbon hankkeista. Pormestari aloitti omavaltaisesti Yungangin luolien ja temppelien ympäristön jälleenrakentamisen ilman Unescon hyväksyntää. Unesco on useaan otteeseen ilmaissut huolensa patsaiden ja luolien vaurioitumisesta. Kaikista ympäristön liittyvistä uudistuksista huolimatta, monet 400 jaa. olevat patsaat ovat edelleen täysin suojattomia ja alttiita Datongin hiilikaivosten saasteille.

Datong_Yungang_Shiku_2013.08.29_14-43-14

Yungangin luolat

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

8 comments

Pingyao on AAAAA -luokan nähtävyys - TÄMÄ MATKA 5 lokakuun, 2018 - 11:20 am

[…] käyvät usein Xiangissa katsomassa Terrakotta-armeijaa. Pekingin ja Xiangin väliin jää Datong, jonka läheisyydessä sijaitsevat Yungangin luolien 50 000 buddhankuvaa, sekä Xuankongin […]

Reply
Anna-Katri / Adalmina's Adventures 18 marraskuun, 2017 - 8:38 pm

Kiinasta ja sen historiasta tiedän kyllä harmittavan vähän, joten oli kiinnostava lukaista tämä postaus yhden kaupungin osalta. Ja vaikka en olekaan tuollaisten betonimonsterirakennusten ystävä, vaikuttaa kaupunki silti ristiriitaisella tavalla jotenkinkiinostavalta. Mutta harmi, ettei vanha niinkään arvosteta, vaan nuo nykyaikaiset houkutukset raivaavat itselleen tilaa ja maisemaa.

Reply
Terhi/ Fammo matkalla 18 marraskuun, 2017 - 4:18 pm

Sääli jos projekti meni vähän mönkään. Jos yksi mies saa päättää ei hän aina kuitenkaan ole siihen pätevä.
Tulee kyllä mieleen muitakin paikkioja missä a) vanhat, arvokkaat rakennukset on surutta raivattu pois tieltä b) on rakennettu kulissit.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 18 marraskuun, 2017 - 7:03 pm

Projektin onnistuminen tai epäonnistuminen taitaa olla vähän kiinni siitä keneltä kysytään. Saihan pormestari tavallaan ylennyksen. Osa kaupunkilaisista on varmaan ihan tyytyväinen, osa taas ei.

Paljon on tosiaan näitä ”kulissi”kaupunkeja. Kuinkahan paljon on Itä-Euroopassa tuhottu vanhaa ja niistä ei myöskään puhuta.

Reply
Paula - Viinilaakson viemää 18 marraskuun, 2017 - 7:53 am

No ompas siellä erikoinen meininki. Se on kummaa, että jossakin ei vieläkään ymmärretä vanhojen esineiden arvoa, tai ei vasn välitetä. Miten teille tuli mieleen lähteä tuonne kaupunkiin?

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 18 marraskuun, 2017 - 10:19 am

Ei tosiaankaan tullut itselle mieleen, vaan kuului siihen valmiiseen ohjelmaan 😉

Kaupungin ympäristössä on niin paljon muuta kiinnostavaa, kuten nuo Buddha-patsaat ja ”roikkuva luostari”, että se soveltui ilmeisesti hyvin majapaikaksi. Siksi luulisin, että se oli valittu.

Reply
Emma / Mutkia Matkassa 13 marraskuun, 2017 - 11:37 am

Hyvin kiinalaista! Näitä ”vanhoja kaupunkeja” löytyy sieltä vähän joka puolelta ja hyvin usein ei oikein tiedä onko ympäristö oikeasti sitä miltä näyttää. Toisaalta ymmärrän sen, jos se on ainoa tai järkevin tapa säilyttää joku pikkukylä ulkoilmamuseona, mutta se, että Kiinasta tulee kohta yksi iso Disneyland on tietysti todella tympeää ja sääli.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 13 marraskuun, 2017 - 11:46 am

On jotenkin tosi hämäävää olla paikassa, joka on ”vanha”, mutta ei sitten kuitenkaan ole. Saa oikein hakemalla hakea, että missä olisi säilynyt edes joku vanha palanen sitä ”oikeaa” vanhaa.

Sitten taas on UNESCON kohteita jotka on onnistuttu suojelemaan fiksusti. Esim.Pingyaon vanhakaupunki oli aivan ihana. Se oli oikeasti vanha, mutta tietenkin valjastettu turismin käyttöön. Onneksi korjaaminen oli tehty fiksusti, eli uusittu oli, mutta ei liikaa.

Reply

Leave a Comment