Cordoba ja La Mezquita – moskeija, josta tuli kirkko.

Cordoba ja La Mezquita – moskeija ja toimiva katedraali.

Cordoba ja La Mezquita – moskeija josta tuli kirkko | Cordobassa on jotakin mystistä. Mieleen tulevat Marokon kuninkaalliset kaupungit. Kun antaa roomalaisajalta oleva Puente Romana -sillan johdatella itseään kohti Unescon maailmanperintöluetteloon listattua Cordoban vanhakaupunkia, näkee joessa arabialaisen vanhan myllyn ja kohta edessään La Mezquitan – moskeijan ja toimivan katedraalin.

Cordoba ja La Mezquita muodostavat parin. Cordoban kukoistuskausi oli 900 – luvulta 1100 – luvulle, jolloin Cordoba oli islamilaisen Espanjan pääkaupunki ja yksi maailman sivistyneimmistä kaupungeista. La Mezquita luetaan edelleen maailman kauneimpiin moskeijoihin ja miljoonat TripAdvisor-matkailusivuston käyttäjät ovat äänestäneet rakennuksen “Maailman 10 upeinta nähtävyyttä” – listalla kuudenneksi.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu 2015. Muokattu ja tarkastettu 11/2024.

Estimated reading time: 10 minuuttia

Cordoba ja La Mezquita kukoistivat yhdessä.

Quadalquivir-joen mutkassa sijaitsevan Cordoban kaupungin juuret ovat harvinaisen syvällä  eurooppalaisen kulttuurin historiassa. Julius Caesarin aikaan 100-luvulla eaa. Cordoba oli Rooman Hispanian provinssin pääkaupunki. Joen mutkassa sijainnut kaupunki toimi vientikaupunkina, sillä joki oli aikanaan riittävän syvä myös suuremmille laivoille. Roomaan laivattiin tältä alueelta mm. oliiviöljyä, vehnää ja viiniä. Länsigootit valloittivat kaupungin Roomalaisilta ja hallitsivat kaupunkia aikansa.

Tarina kertoo että, Länsigoottien irstas kuningas Roderick teki elämänsä virheen raiskatessaan nuoren neidon nimeltä Florinda. Tytön kristitty isä kreivi Julian janosi kostoa ja juonitteli Pohjois-Afrikan maurien käskynhaltijan pienelle sotaretkelle Espanjaan. Vuonna 711 Tangerin käskynhaltija nousi maihin miehinensä Gibraltarin kohdalta.

Berberi sotajoukko rynni läpi Espanjan käskynhaltijan luvatessa paratiisia kuolleille ja muistuttaen samalla, että tappiossa takana olisi vain meri ja häpeä. Raiskatun tytön isä tuskin tajusi mihin oli muslimit innoittanut. Maurit etenivät nimittäin silloiseen Ranskaan asti ja pysyivät vallassa 400 vuotta.

Muslimit mahdollistivat korkeakulttuurin.

900-luvulla Cordoba nousi islamilaisen Espanjan pääkaupungiksi ja yhdeksi maailman sivistyneimmistä kaupungeista Konstanttinopolin kanssa. Kaupungissa asui lähteistä riippuen hieman yli tai alle puolimiljoonaa ihmistä. Muurien sisällä oli kymmeniä kylpylöitä, upeita puutarhoja, satoja moskeijoita, sairaaloita, kouluja ja yksi sen aikaisista parhaimmista kirjastoista. Cordoban kirjastossa on eri lähteiden mukaan ollut jopa 400 000 kirjaa aikana, jolloin kirjapainoa ei oltu vielä keksitty. Pariisin yliopiston kirjastossa oli tuolloin myös hyvä valikoima niteitä, kokonaiset 2000 kappaletta.

Muslimit toivat mukanaan yhteiskunnallisen vapauden Länsigoottien mielivaltaisen ja huonon hallinnon tilalle. Valloittajien mukana tulleet tiedemiehet ja taiteilijat muodostivat nopeasti alueella asuneiden juutalaisten ja kristittyjen oppineiden kanssa korkeakulttuurin, jollaista ei sen jälkeen ole nähty.

Naiset olivat mukana työelämässä toimien mm. lakimiehinä ja lääketieteen voidaan katsoa olleen silloin samalla tasolla kuin 1800-luvulla sitten aikanaan Euroopassa.

Cordoban menestyksen aikana käytettiin ylimystön taloissa pöytäliinoja, shampoota, hammastahnaa, aterimia ja lasisia laseja. Euroopassa 1300-luvulla kirkko yritti edelleen kieltää haarukan paholaisen välineenä, koska Vanhan testamentin mukaan Eelin pojat varastivat alttarilta uhrieläinten lihaa haarukan kaltaisilla välineillä. Suomeen haarukka saapui vuonna 1562.

La Mezquitaa rakennettiin 200 vuotta

La Mezquitan rakentaminen alkoi emiiri  Abd al-Rahman I aikana vuonna 785 ja rakennusta laajennettiin seuraavan 200 vuoden aikana eri emiireiden ja kalifien toimesta. La Mezquitan piirteet ja ulkoasu muistuttaa Damaskoksen Umaijadimoskeijaa, ja on selvää että Abd ar-Rahman käytti sitä Cordoban moskeijan mallina. Cordoban muinaiskristillisen San Vicenten temppelin basilika raivattiin moskeijan tietä islamilaisen valloituksen seurauksena.

1000-luvulle asti piha oli päällystämätöntä maata, ja siinä kasvoi sitruspuita ja palmuja, joita ensin kasteltiin sadevesisäiliöillä ja myöhemmin akvedukteilla. Tänä päivänä näkyvät kivikanavat eivät ole alkuperäisiä.

856 pylvästä ja 22 oviparia.

Kun astuu rakennukseen, huomio kiinnittyy ensimmäisenä valtaviin holvikaariin ja isoihin pylväisiin. Pylväitä on 856 kappaletta ja niissä on käytetty jaspista, onyksiä, marmoria ja graniittia. Ne on tehty aiemmin paikalla olleen roomalaisen temppelin osista, eli kierrätys on aina ollut päivän sana. Valtavat holvikaaret tai oikeastaan “kaksoisholvikaaret”, olivat tuon ajan uusi keksintö ja ne mahdollistivat katon painon kannattamisen. Marianne-karkkien käärepapereita muistuttavat punaiset ja valkoiset holvikivet on kopioitu suoraan Kalliomoskeijasta.

Moskeijassa oli alun perin 22 oviparia, mutta ne suljettiin kristittyjen aikana ja tilasta tuli melko pimeä. Ajatelkaa kuinka kaunista paikassa on ollut, kun auringonvalo on tulvinut isojen oviaukkojen kautta tilaan.

La Mezquita oli moskeijana 24 000 neliön kokoinen ja sinne mahtui kerrallaan 20 000 rukoilijaa.

Cordoba ja La Mezquita myös menettivät merkityksensä yhdessä.

1200-luvulla Reconquista, eli takaisinvaltaus (runsaan 700 vuoden mittainen ajanjakso, jonka aikana kristityt karkottivat arabit Pyrenneiden niemimaalta, jonka nämä olivat valloittaneet 710-luvulla) pyyhki  yli Cordoban, ja kaupunki menetti keskeisen asemansa.

Moskeija olisi edelleen maailman kolmanneksi suurin, mikäli vuonna 1236 kristitty Kaarle V ei olisi rakennuttanut keskelle moskeijaa katedraalia tehdäkseen rakennuksesta “kristillisen”. Seuraavat hallitsijat jatkoivat moskeijan muokkaamista ja mm. moskeijan minareetti muutettiin katedraalin kellotorniksi, ja se varustettiin Santiago de Compostelan katedraalista varastetuilla kelloilla.

Monessa oppaassa sanotaan Kaarle V katuneen Katedraalin rakentamista ja todenneen myöhemmin: “tuhonneensa jotain ainutlaatuista maailmassa”. 1200-luvun maailmassa ei kuitenkaan ollut kuin kaksi totuutta, kirkon ja hallitsijan, ja kumpikaan tahoista ei varmastikaan olisi myöntänyt tehneensä väärää päätöstä. Uskottavampaa on mahdollinen tyytymättömyys yleisesti melko vaatimattomaan kirkkoon ja joissain lähteissä esitetty tokaisu: ”olette tuhonneet jotain sellaista, joka oli ainutkertaista, ja rakentaneet tilalle sellaista jota näkee kaikkialla”.

La Mezquita on edelleen toimiva kristillinen kirkko, ei moskeija.

Vuonna 2010 muslimi seurue polvistui rukoilemaan rakennuksessa ja seuranneessa tilanteessa kaksi vartijaa loukkaantui pahoin. Kyseessä on siis edelleen katedraali, ja Espanjan kirkko sekä Vatikaani suhtautuvat erittäin kielteisesti muslimien vaatimukseen saada rukoilla tilassa.

Kannattaisi varmasti ehdottaa, että vastavuoroisesti muslimit voisivat sallia kristityt jumalanpalvelukset Istanbulin Hagia Sofiassa. Hagia Sofia oli nimittäin paljon pidemmän aikaa kirkko, kuin mitä La Mezquita oli moskeija.

Muutama vinkki vierailuun.

Suunnistaminen Cordobassa ei ole lainkaan niin vaikeaa, kuin oppaissa annetaan ymmärtää. Vanhassa kaupungissa kadut nousevat tasaisesti ylöspäin joesta, eli riittää, kun mietti meneekö ylöspäin vai alaspäin katuja. On ihan turha pyöriä Lonely Planet kourassa juutalaiskorttelien sokkeloissa. Siellä kuuluukin eksyä.

Auto kannattaa jättää joen toiselle puolelle, sieltä on lyhin matka vanhaan kaupunkiin. Alueella on paljon joutomaata, johon auton voi pysäköidä maksutta koko päiväksi. Tällaisilla parkkipaikoilla paikalle voi tulla mies, joka ”hoitaa” parkkipaikkaa. Hänelle kannattaa antaa 0,50-1 euroa. Jos auto on ehjä, kun saavut takaisin, voi antaa hieman lisää kolikoita.

Jos on liikkeellä aikaisin aamusta, pääsee La Mezquitaan ilmaiseksi. Raja kulkea klo 10 tietämillä. Toinen huomioon otettava seikka on se, että rakennus on edelleen toimiva kirkko. Eli mikäli kaupungissa on joku juhlapyhä tai tapahtuma, saattaa sisäänpääsy olla evätty koko päivän.