Col Agnel (Col d’Agnel) – Tie joka lähtee ja päättyy Ranskan ja Italian syrjäisiin kolkkiin.
Col Agnel 2744 metriä | Huipulle pääsy voi olla joskus hankalaa, mutta koskaan aiemmin matka ei ole tyssännyt jo ennen alkamistaan. Yritykseni huiputtaa Col Agnel, 2744 metriä oli kova, mutta ranskalainen kyläkaarti päätti toisin. Ranskan puolella sijaitseva tie oli laitettu säppiin. Ilmeisesti autoliikenne ei ollut kyläläisten mieleen. Ei siitä läpi päässyt, joten oli tehtävä u-käännös. Kävin mainitsemassa turisti-infossa asiasta. Virallisesti solatien kun ilmoitettiin alhaalla olevan auki ja sinne suuntasi koko ajan autoja. Nainen vain kohotteli olkapäitään. Ranska.
Huipulle pääsin sitten Italian Piemonten puolelta muutaman päivän päästä.
Estimated reading time: 8 minuuttia
Col Agnel on monille tuntematon.
Huolimatta siitä, että Col Agnel on yksi Alppien korkeimmista solista, se on hämmästyttävän tuntematon. Tähän löytynee syy siitä, että tien lähdöt sijaitsevat Ranskan ja Italian syrjäisissä kolkissa, jonne ei niin vain eksytä. Tämä on toisaalta erinomainen asia , sillä liikennettä ei juurikaan tiellä ole. Kuvistakin huomaa, että sain olla solatiellä liki yksin.
Col Agnel on 2 744 metrin korkeudella Alppien kolmanneksi korkein päällystetty solatie Stelvion Passin (2757m) ja Col de l’Iseranin (2764m) jälkeen. Nykyinen tie on rakennettu vuonna 1973 . Aiemmin solatie oli ns. ”muulitie, mutta vuonna 1973 se nimettiin ”route du Général Guillaume” kunnianosoituksena kenraalille ja Guillestren pormestarille, joka määräsi sen rakennettavaksi.
Col Agnelin kuuluisin ylittäjä voi olla Hannibal norsuineen.
Kuten kaikilla solateillä, myös Col Agnelilla on sodittu. 1515 sitä pitkin ratsastettiin Raskasta valloittamaan Milanoa. 1740 Ranskan ja Espanjan kuninkaan joukot marssivat jälleen kohti Italiaa käyttäen solaa. Ranskan vallankumouksen (1789-1799) aikana Ranskan ja Sardinian kuningaskunnan (joka sisälsi osia nykyisestä Pohjois-Italiasta) väliset taistelut keskittyivät monin paikoin juuri Alppien soliin. Kuuluisin Alppien ylittäjä lienee kuitenkin Hannibal norsuineen.
Hannibalin legendaarinen marssi Alppien yli 2. puunilaissodassa (218-202 eaa.) on historiallinen mysteeri, erityisesti sen suhteen, minkä solan kautta hän johdatti armeijansa ja norsunsa Italian puolelle. Mukanaan hänellä oli 60 000 miehen vahvuinen armeija ja 37 sotanorsua. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Hannibal ylitti Alpit norsuineen (osa tosin kuoli keuhkokuumeeseen ja kylmään).
Suosituimpien tutkintalinjojen mukaan Hannibalin reitti kulki joko 2 400 metriä korkean Col de Clapierin solan kautta tai sitten 3 000 metrin korkeudelta Ranskan ja Italian rajalla olevasta Col de la Traversetten solan kautta. Vaikka Col Agnel on sijainnut lähellä käytettyä reittiä, se ei kuitenkaan sovi täysin yhteen kaikkien muinaisten lähteiden kuvausten ja nykyaikaisten tutkimusten kanssa. Silti Ranskan puolelta löytyy muistolaatta tapahtumasta.
Reitti on pyöräilijöiden mieleen.
Col Agnelille voidaan nousta Château Queyrasista (Ranska). Nousu kestää 21 kilometriä ja keskimääräinen kaltevuus on 6,5 % . Viimeiset 5 kilometriä vaativat enemmän vaivaa ja keskikaltevuus on 9 %.
Italian puolen nousu Casteldelfinosta on erityisen vaikeaa. Se kestää yli 22 kilometriä ja keskikaltevuus on 6,5 %, joidenkin kulkuväylien keskikaltevuus vaihtelee 11 ja 14 % välillä. Viimeisen 10 kilometrin osuus ennen huipulle saapumista 1800-2740 metrin välillä, keskimääräinen kaltevuus on 9,5 %.
Koska Col d’Agnel sijaitsee Ranskan ja Italian rajalla, se on toivottanut tervetulleeksi sekä Giro d’Italian että Tour de Francen. Giro d’Italia on kulkenut sen läpi 4 kertaa vuosina 1994, 2000, 2007 ja 2016. Tour de Francen ajajat ajoivat sen vuonna 2008 ensimmäisen kerran. Sitä ei alun perin pitänyt ylittää, mutta se ajoitettiin reitin muutoksen jälkeen, koska Col de Larchea pidettiin liian vaarallisena. Seuraavan kerran sola oli mukana vuonna 2011.
5 comments
[…] Col Agnel (2744m) – Tuntematon Alppien 3. korkein solatie […]
Upeita maisemia ja voin hyvin kuvitella, että on pyöräilijöille aivan paratiisi. Hannibalin tarina oli kiva lisä postaukseen. Täytyypä vähän lueskella aiheesta.
Tuolla on kieltämättä kaunista vaikka melkoiselta kuulostaa tuo nousu ja sitten lasku. Onneksi ei paljon muuta liikennettä ole, saa rauhassa paahtaa.
Hieno tie, upeat maisemat! Tuli kans huiputettua tuo ja mm. lähellä olevat Col du Calibier sekä Col de la Bonette vuostuhannen alussa kun asustelin Varaitan laaksossa. Eipä noista maisemista saa koskaan tarpeekseen.
Näyttääpä upealta! Vähän tulee mieleen Romanian Transfagarasan, joka myös on todella hieno. Vihreys ja vuoret samaan aikaan miellyttät Ky)lä silmää.