Chobe National Park – Botzwana

Chobe National Park –Botzwana. Joki, jolle valtakunnanraja ei merkitse mitään

Chobe National Park –Botzwana | Botswanan pohjoisosassa maiseman hallitsijaksi tulee Chobejoki, joka on myös yksi koko eteläisen Afrikan tunnetuimmista venesafari-alueista. Chobejoki toimii osalla matkaa Botswanan ja Namibian rajana ja on koko alueen eläimille valtavan tärkeä vesistö. Ihmisten kartassa keskellä jokea kulkee valtakunnanraja. Eläimille joki on koti.

Kasane – portti Choben kansallispuistoon

Choben portti on Kasane, pieni kaupunki lähellä Zimbabwen, Sambian ja Namibian rajoja. Me yövyimme Nkanga guest housissa Kasanessa (2 yötä 127 euroa). Aikaa jäi myös ihan kaupungin kiertelyyn. Sadekausi oli päällä. Kun jätin pyykit päivällä ulos kuivumaan ja lähdin kylille, ukkonen pieksi pyykit alas ja takasin tullessani keräilin alushousujani kurasta. Minulla oli tällä matkalla pyykkipäivä käytännössä joka päivä. Ei siksi, että olisin jotenkin erityisen innokas käsipyykkääjä, vaan koska matkalaukkua ei ollut näkynyt sitten Oulun, jolloin sen koneeseen laitoin. 

Botswanassa sadekausi eli green season osuu yleensä suunnilleen marraskuun ja maaliskuun–huhtikuun välille. Samalla maisema muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin niissä klassisissa Botswanan kuvissa, joissa maa näyttää kuivalta, pölyiseltä ja ruskealta. Nyt kaikkialla oli vihreää ja vetistä.

Sadekuurot saattoivat tulla nopeasti ja voimalla. Ilma oli lämmin ja kostea, ja välillä taivas aukesi niin, ettei ollut epäilystäkään siitä, miksi tätä kautta kutsutaan myös wet seasoniksi.

Chobe National Park – Chobejoen venesafari – eläimiä veden tasolta

Chobe National Park ja sen venesafarit tehdään yleensä pienillä safari-veneillä tai isommilla katetuilla jokialuksilla. Safarit kestävät tyypillisesti noin 2–3 tuntia ja niitä ajetaan erityisesti auringonlaskun aikaan, jolloin eläimet kerääntyvät rannalle juomaan ja viilentymään. Venesafarilla eläimet eivät pakene veneitä samalla tavalla kuin autoja, ja joen tasolta näkee usein tilanteita, joita ei maalta käsin pääse kokemaan, kuten norsujen uimista tai virtahepojen kokonaisia perheitä nousemassa vedestä iltahämärässä. Chobejoen venesafarit ovatkin yksi Botswanan suosituimmista elämyksistä, erityisesti kuivakauden lopulla, jolloin eläintiheys joen varrella on huipussaan.

Kuivat kuukaudet tarjoavat Choben kuuluisimmat luontohetket: tuhannet norsut juovat joen rannalla auringonlaskun aikaan, petoeläimet keskittyvät viimeiseen pintaveteen, avoin ruoho tekee jokaisen havainnon näkyväksi. Sadekausi kääntää käsikirjoituksen päälaelleen rehevien vihreiden maisemien, vastasyntyneiden antilooppien, muuttolintujen ja vuoden parhaiden valokuvausvalojen myötä.

Chobe National Park sadekaudella – kannattaako venesafari?

Henkilökohtaisesti olisin ehkäpä valinnut hieman lyhyemmän safarin, sillä ei niitä virtahepojakaan jaksa loputtomasti tuijotella. Lisäksi sadekaudella tietenkin sataa, ja se ei nyt mitenkään paranna kokemusta. Ja koska olen hieman arka, en pidä ajatuksesta, että veneen alla on virtahepolauma sukelluksissa.

Yksi näky jäi mieleen erityisesti: vain muutaman viikon ikäinen poikanen, joka ei vielä osannut kunnolla uida ja pysytteli tiiviisti emonsa vieressä. Ylisöpöä.

Chobe-joella ovat vierailleet myös blogit Matkalla Missä Milloinkin, Meriharakka ja Travellover.

Tämä on kohdepostaus matkalta, joka vei minut Etelä-Afrikasta Namibian, Botswanan, Sambian ja Zimbabwen kautta Victorian putouksille. Matkustustapana oli Pikavuoro: suomalaisen seikkailuhenkisen matkailuyrityksen bussireitti, jossa liikutaan maata pitkin ja eletään sitä arkea, jota ei yleensä näe, mikäli lentää suoraan safarilodgen portille.

Liki kolmen viikon ja 4500 km bussielämä Afrikan kuumuudessa on muuten sellainen kokemus, että se tekee ihmisestä joko zen-munkin tai erittäin sarkastisen version itsestään. Ja jälleen on todettu, että Afrikka, kuten mikään muukaan manner, ei ole yksi maa eikä yksi todellisuus. Menkää ja kokekaa itse.

Matkustusaika oli 28.11.2025-23.12.2025, eli 26 päivää.