Chiang Mai, Pohjois-Thaimaa
Chiang Mai, Pohjois-Thaimaa. Helteisellä kentällä tuli heti selväksi, että täällä ei kiirehditä. Tavarat sai itse nostella autoon ja kuski tuli ajamaan, kunhan kuulumiset oli vaihdettu ensin kavereiden kanssa. Hyvin ponnettomasti hän tiedusteli kiinnostaako tiikeriluostari tai vaikka Zoo. No, ei tosiaan kiinnosta!
Sirilanna Hotel
Sirilanna Hotel 100 eur./yö oli ihana. Kallis, mutta niin kaunis. Valitettavasti hotelli oli aivan täynnä, ja saimme varauksen vain kahdeksi päiväksi.
Teak-lattiat, tummat kalusteet ja ovet, jotka olivat kuvioitu Apsara-tanssijoita kuvaavin upein puukaiverruksin. Erilaisia kala-altaita ja upeita patsaita kaikista tiloista. Hyttysiä torjuttiin savuilla, jotka saivat käytävät tuoksumaan ihanasti sitrukselta. Hotelli vastasi juuri mielikuvaani Lanna Livingista: täydellisesti pelkistettyä, vehreää, kaunista ja eleganttia maalaisuutta.
Lanna-sana on viittaus kuningaskuntaan, joka vaikutti 1300-1500- luvulla. Lanna tarkoittaa suoraan käännettynä miljoonaa riisiviljelmää ja kuvaa alueen viljavuutta. Maan uskottiin aikanaan olevan Pohjois-Thaimaassa niin vihantaa, ettei tarvinnut kuin heittää riisinjyviä tuuleen ja istua odottelemaan.
Lanna kuningaskunnasta enemmän jutun lopussa.
”the Rose of the North”
Chiang Main vanhan kaupungin muurin sisäpuolella jää pienten kujien ja temppeleiden rauhallisempi osuus. Etäisyyden ovat joka paikkaan lyhyitä ja raskasta liikennettä ei ole. Muurissa on viisi porttia, mikä tekee suunnistamisen helpoksi. Muurien ulkopuolella huomaa olevansa suuressa kaupungissa ja jalankulku hankaloituu.
Buddhalaisuus
Kun buddhalaisuus levisi pohjoiseen, sen asukkaista tuli myös buddhalaisia. Lähes jokaisella kylällä on oma temppelinsä ja perinteisesti vanhemmat toivovat jonkun pojistaan ryhtyvän munkiksi. Kun poikalapset saavuttavat yhdeksän vuoden iän, heidän katsotaan olevan puhtaita ja sopivia ryhtymään munkeiksi. Samanikäiset pojat vihitään munkeiksi yhtä aikaa.
Kun pojista on tullut noviiseja, he opiskelevat buddhalaisuutta temppeleissä 19-vuotiaiksi asti. Temppelit kouluttavat noviiseiksi hakeutuvia nuoria poikia yleisten oppivaatimuksien mukaisesti. Buddhalaiseen temppelilaitokseen kuuluvat myös omat yliopistot. Varattomien perheiden pojille tämä on ainoa reitti sivistykseen.
Moni nuori munkki siirtyy siviiliin loppututkinnon suoritettuaan, mikä on täysin hyväksyttävää. Munkkina voi olla pari viikkoa tai lopun ikäänsä, se on jokaisen oma valinta. Kun poika jättää munkkeuden, hän saa lisänimen ”Noi”, joka liitetään nimen eteen. Jos jatkaa temppelissä vielä muutaman vuoden ajan saa lisänimen ”Nan”.
Wat Chedi Luang
Wat Chedi Luang temppelin rakentaminen aloitettiin 1400-luvulla ja siihen oli tarkoitus haudata erään Lanna kuninkaan tuhka. Rakentaminen kuitenkin viivästyi ja temppeli valmistui vasta 1400-luvun puolivälissä. Tällöin sen itäiseen siipeen sijoitettiin kuuluisa Smaragdibuddha.
Vuonna 1565 maanjäristys tuhosi 82 metriä korkean temppelin ylimmät 30 metriä ja Smaragdibuddha siirrettiin Louang Phabangin kaupunkiin. Temppeli oli silti 500 vuoden ajan Chiang Main korkein rakennus. Sitä korjattiin voimakkaaasti 1990-luvulla Unescon ja Japanin hallituksen rahoilla. Tulos on hieman kiistanalainen. Jotkut väittävät että uudet elementit ovat Keski-Thaimaalaista tyyliä, eivät Lanna tyyliä.
Kuvissa näkyvät vaijerit eivät ole sähköjohtoja, vaan niiden avulla temppelin laelle voidaan vinsata pyhää vettä. Kun vesi valuu alas, saa pahoja tekojaan anteeksi ja paljon hyvää tulevaisuuteen. Näitä samanlaisia vinssejä näki monen Chedin luona ja niitä myös käytettiin ahkerasti.
Rukouksen saattoi myös kirjoittaa kankaaseen, joka sitten rullan täytyttyä kiedottiin Chedin ympärille.
Chiang Mai, yöbasaari
Chiang Maissa on markkinoita joka lähtöön. Valtava yöbasaari Chang Khlang-kadun ympäristössä on ehkä se tunnetuin. Markkinat pidetään joka yö, satoi tai paistoi. Valtaosa täällä myytävästä tavarasta on rihkamaa, joka tulee Kiinasta.
Chiang Mai, Sunday Walking Street Market, sunnuntaimarkkinat
Mielenkiintoisempi tapahtuma on Ratchadamnoen-kadun varrella, vanhan kaupungin muurien sisällä pidettävät sunnuntaimarkkinat. Markkinat tunnetaan yksinkertaisesti nimellä Sunday Walking Street Market. Toria varten kadut suljetaan klo 16 alkaen ja myynnissä on krääsän lisäksi myös paljon paikallisen suunnittelijoiden ja artesaanien tuotteita.
Markkinoilla näkee miang-lehtiä erilaisilla täytteillä myynnissä. Miang on täytetty teen lehti, tai betel-lehti. Lehdet hapatetaan, jolloin ne saavat hieman happaman maun. Sen jälkeen niihin laitetaan eri makuisia täytteitä ja niistä muodostetaan suupalan kokoisia kääreitä, joita sitten imeskellään. Kyseessä on siis tietynlainen mälli. Lehtiä käytetään, paitsi pureskeltavien mällien käärimiseen, myös pikkuruokiin mausteena tai kääreenä.
Toinen pahe mitä voi yrittää bongailla, ovat paksut tupakat nimeltään Ki Yo. Tupakka kääritään banaaninlehden sisää ja se on sormen paksuinen noin 8 tuuman mittainen käärö.
Hotelli keskeltä markkinoita
Sattumalta uusi hotellimme sijaitsi juurikin iltatorin keskellä. Parasol Inn Hotel maksoi 20 eur./ yö. Huoneesta oli ikkuna vessaan, josta oli ikkuna 20 cm päässä olevaan seinään. Kokemus tämäkin.
Asemoin itseni hyvissä ajoin hotellin terasille seuraamaan kojujen pystytystä. Tasan klo 18 kajahti kovaäänisistä vakavaa lausuntaa ja sen jälkeen kansallislaulu. Kuuntelin sen seisaaltaan, kuten jokainen muukin. Paikalliset lauloivat ja osa piti kättään sydämellä.
Alkuillasta kaduilla oli vielä väljää. Hiljalleen tunnelma tiivistyy. Aina väillä kovaäänisistä kuului ärhäkkää puhetta. Oletettavasti sääntöjen kertausta myyjille.
Hieman ennen ilta kymmentä kadut olivat aivan täynnä. Ostosalue kattaa kaikkiaan yhden pitkän kadun ja kaikki sen pistot kumpaankin suuntaan monen korttelin matkalta. Kymmeneltä tuli valomerkki ja käsky ruveta tyhjäämään myyntipaikkoja. Aamulla markkinoinoista ei ollut jälkeäkään.
Lanna valtakunta
Kuningas Meng Rai hallitsi Ngoen Yangin kaupunkia alkaen vuodesta 1261. Vuonna 1290 hän oli laajentanut alueensa nykyisen Lamphuunin alueelle ja rakensi Wiang Khum Kham kaupungin vuonna 1292. Se kuitenkin joutui tulvien alle ja niinpä hän rakennutti Chiang Main (Uusi Kaupunki) kaupungin vuonna 1294. Chiang Maista tuli myöhemmin Lanna valtakunnan pääkaupunki. Kuningas Meng Rai hallitsi valtakuntaansa Chiang Raista (Rain Kaupunki) käsin.
Lannan suuren kukoistuksen aika oli 1355-1525. Tämä jaksoi alkoi Kuningas Kue Na´n valtakaudella ja kesti Kuningas Kaew´n hallintokauteen asti, yhteensä 170 vuotta. Jaksoa pidetään koko Lannan mahtavimpana jaksona. Valtakunta ulottui Praen ja Nanin alueelle ja sen vaikutusvalta ulottui Shan valtion ja Luang Phrabangin alueille.
Rappion ja hajoamisen aika 1525-1558 alkoi Kuningas Ket Chettaratin hallinnolla ja kesti siihen asti kun burmalaiset valloittivat alueen Kuningas Mae Kun´n aikana. Burman Kuningas Brengnong otti Chiang Main tuolloin haltuunsa ja burmalaiset hallitsivat aluetta yli 200 vuotta.
Lanna oli jaettu hallinnollisesti kolmeen pääryhmään:
1. Pääkaupunkiseutu, joka käsitti Chiang Main ja Lamphuunin. Kuninkaalla oli absoluuttinen valta täällä. Tämä oli myös hallituksen sijaintipaikka.
2. Kaupungit joita johtivat virkaanasetetut korkea-arvoiset virkamiehet tai kuninkaallisen suvun jäsenet. Näillä oli läheiset yhteydet pääkaupunkialueeseen, mutta heillä oli absoluuttinen oikeus hallita alueensa kansalaisia.
3. Valloitetut kaupungit, jotka olivat kaukana pääkaupungista. Näiden kaupunkien hallitsijoiden täytyi suostua antamaan lahjoituksia suuremmille kaupungeille, osoittaen näin olevansa näiden vallan alla.
Alueen hallintojärjestelmä perustui arvoihin. Korkeampi arvoiset kaupungit omistivat isompia maa-alueita. Maan yksikköä nimitettiin sanalla Phannaa eli tuhat riisipeltoa. Esimerkiksi Chiang Railla oli 32 phannaata. Jokaista Phannaata hallitsi Muen Naa, Lamna, Phannaa Lung ja Saen Naa arvoiset virkamiehet. Phannaan osayksikkö oli nimeltään Paaknaa ja se koostui 500 perheestä (noin 500 taloa.) Phannaan kontrollointi sisälsi kaksi asiaa, ensimmäinen oli lahjoitusten antaminen hallitsevalle kaupungille ja toinen sota- ja työvoiman lähettäminen valtakunnan hallinnon käyttöön.
Lähde: Thaimaa – tuhansien hymyjen maa (Osmo Hupli)
21 comments
En ollut ennen tiennytkään tällaisesta paikasta, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta 🙂 Varsinkin nuo iltamarkkinat vaikuttavat ihanilta! Muutenkin tosi kauniin ja kiehtovan näköinen paikka 🙂
Upeita kuvia! Toi Aasia ei kyllä oo mun juttu!
Onpa upeita kuvia, huokailin postausta lukiessani… kunnes pääsin tuon heinäsirkkakuvan kohdalle. Sekin on tosin hieno – mutta melkoinen kontrasti temppelien ja hotellin loistoon, haha!
Pohjois-Thaimaa kokonaan vierailematta. En oikeastaan edes tiedä, kiinnostaisiko. Ehkä? Yömarkkinat on kyllä hauskoja, vaikka usein niissä myydään sitä samaa krääsää maasta riippumatta. Mutta niissä on silti aina kiva tunnelma. Goalla piti mennä night marketillekin metallinpaljastimies läpi. 🙂
Tuttuja maisemia viime syksyn matkalta 🙂 Viihdyin Chiang Maissa kyllä hyvin, tunnelma oli leppoisa ja kiireetön. Sunnuntaimarkkinoillakin käytiin ja siellä oli kyllä vaikka ja mitä 😀 Opin tästä lisää munkkien elämästä ja temppeleistä, kiitos! 🙂
Chiang Mai oli kyllä ihan mun lemppari Thaimaassa. Ihanan rauhallinen leppoisa kaupunki. Ja markkinat oli ihan parhautta!
Tosi hyvä ja kattava tietopaketti! Thaimaa on alkanut kyllä vähiinsä kiinnostaa. Mielenkiintoiset markkinat varmasti, mietin olisinkohan uskaltanut syödä tuolla mitään. En ainakaan noita heinäsirkan näköisiä otuksia. 🙂
Thaimaalaiset yömarkkinat on parhaita! Saa maistella mitä erilaisimpia ruokia ja nauttia käsitöistä ja ihmetellä kuinka ne voivat maksaa niin vähän.. Ensimmäinen hotelli onkin ollut Thaimaan mittakaavalla kallis, mutta taisi olla sen arvoinen kokemus siis. 🙂 Chiang Mai on yksi niistä paikoista Thaimaassa josta ei ole kuullut kuin pelkkää hyvää!
Chiang Mai on mukava paikka – käynnistäni on jo monta vuotta, mutta samalta näyttää edelleen! Tykästyin etenkin eri heimojen asuihin ja tekstiileihin, joita markkinoillakin myydään.
Jotenkin niin aasialaisen näköistä – temppeleiden kohdalla piti välillä tarkistaa, että missäs nyt oltiinkaan, kun itselleni tuli Luang Prabang mieleen, kun Thaimaassa on tullut käytyä vaan Phuketissa kauan sitten. Mutta samaa kulttuuria ja samaa rakennustyyliähän tietysti tuollakin on, eihän ole matkaakaan tuolla välillä kovin paljoa.
Noi temppelit on niin makeen näköisiä! Itse suosin oman kodin sisustuksessa aika lailla minimaalisuutta, mutta oon huomannut olevani pähkinöinä temppeleistä, kirkoista, linnoista ym. joissa on ihan hullun överi ja värikäs sisustus! Lisäksi alkoi naurattaa, että haluaisikohan Suomen Uusikaupunki kansainvälistyä ja vaihtaa nimensä Chiang Maiksi 😀
Olipa kiinnostavaa lukea Thaimaan historiasta, joka on itselleni aivan vierasta. Tosi kaunis tuo ensimmäinen hotelli, ja ihanaa rakennustaidetta pursuaa tämä postaus muutenkin. Noissa temppeleissä silmä lepää.
Olipas kiva postaus ja hyvä muistinvirkistys. Olin opiskeluaikaan Bangkokissa vaihdossa ja luin yhden kurssin Thaimaan historiaa, mutta Lanna oli kyllä päässyt valumaan muistin perukoille, kummasti sitä kuitenkin moni asia muistui mieleen kun tuota loppuosaa lueskeli! Itseäni on pitkään harmittanut ettei Chiang Maihin tullut koskaan mentyä silloin kun Thaimaassa asusteli, niin moni sitä on kuitenkin kehunut.
Olipas mielenkiintoinen postaus! Erityisesti tykkäsin lukea Budhalaisuudesta/munkeista ja siinä olikin monia uusia asioita minulle 🙂
Chiang Mai <3. Sinne haluaisin muuttaa muutamaksi kuukaudeksi ensi talvena. Katsotaan, toteutuuko suunnitelma. Se on kyllä suomalaisena (tai ehkä puhun vaan omasta puolestani) todella hassua, että joka päivä pitää soittaa sitä kansallislaulua julkisella paikalla. Kivannäköinen hotelli myös. Chiang Maissa on aika hyvä hinta-laatusuhde. Siksi varmaan sinne haluaisinkin hetkeksi muuttaa :P.
Ihan samaan voisin yhtyä kuin Saana. Olen kaihtanut Thaimaata koko elämäni, sillä se on edustanut minulle kauheinta turistirysää. Mutta ihan varmasti sielläkin on kaikkea ihanaa, mitä turistit eivät ole ”pilanneet”. Minullekin kelpaisi siis vinkki siitä, mikä Thaimaan kohde oliis sopiva ihmiselle, joka rakastaa kaunista luontoa ja rauhaa. Toi ensimmänen hotelli oli muuten upea. Eikä minusta nyt edes vaikuta kaliilta (verrattuna ainakaan Barbadoksen hotelliemme hintoihin!).
Hei Anna! Matkamessuilla tapasin sinut ja siitä asti olen vieraillut blogissasi epäsäännöllisen säännöllisesti. Blogi on mukavaa luettavaa ja erityisesti nautin ihanista kuvista. Yhtä asiaa olen kaivannut blogissasi ja se on postauksen päivämäärä. Olen yrittänyt sitä löytää tekstin alusta ja lopusta sekä tietysti blogin etusivulta, mutta ei vain satu silmääni. Varsinkin hotelleista kertovissa jutuissa on mielestäni paljonkin merkitystä sillä, onko juttu vuoden vai viisi vanha.
Moikka Ulla!
Totta. Kun blogia siirrettiin jouduin laittamaan kaikki asetukset uusiksi. Olet oikeassa. Päivämäärä on pudonnut pois.Täytyy yrittää kaivaa miten sen saisi takaisin kaikkiin postauksiin. Se on todellakin olennainen tieto.
Kiitos. Nämä ovat juuri sellaisia asioita, joita bloggari ei itse huomaa : )
Homma kunnossa. Nyt näkyy päivämäärät!!
Se oikea täppä löytyikin helposti : D
Olipa mielenkiintoinen faktapaketti. Ja melkoinen kontrasti teidän kahden hotellivalinnan välillä! 😀 Paikalliset markkinat on aina käymisen arvoinen kokemus, oli missä päin maailmaa tahansa, mutta mua alkoi kieltämättä tuo ihmismäärä ahdistaa jo pelkästään näin kuvien välityksellä! 🙂 Nuo upeat temppelikuvat sen sijaan toivat ihanan rauhallista fiilistä sopivasti tähän arjen alkuun. Olen siitä erikoinen suomalaismatkailija, etten ole koskaan käynyt Thaimaassa. Joskus vuosia sitten ajattelin, etten koskaan menekään, koska kaikki matkustavat Thaimaahan. Yllättäen vanhemmiten mielipide on muuttunut, kun on ymmärtänyt, että suosituissakin matkakohteissa on paljon muutakin kuin täpötäysiä turistikeskuksia. Tässä on paljon muita reissusuunnitelmia ennen kuin Thaimaan-matka tulee ajankohtaiseksi, mutta mitäs suosittelisit, mihin tällaisen turistirysiä kavahtavan ja luonnon rauhasta ja kauneudesta nauttivan matkalaisen kannattaisi Thaimaassa suunnata?
Onpa yleellisen näköinen tuo ensimmäinen hotelli! Tosi hieno!
Ihanan näköiset nuo iltamarkkinatkin. Tosin heinäsirkat saivat melkein yökkäyksen aikaiseksi – parantelen tässä itseäni juuri vatsataudista. Ei selkeästi ollut oikea hetki tämän postauksen lukemiseen 😀